patogeneesiä

Patogeneesi tarkoittaa sairauden kehittymisen mekanismeja: miten taudin aiheuttava tekijä johtaa kudosten vaurioitumiseen ja kliinisten oireiden syntyyn. Se kuvaa tapahtumien ketjun alusta loppuun eri vaiheissa, ja se on riippuvainen sekä patogeenin ominaisuuksista että isäntänsä sekä ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

Patogeeniset tekijät liittyvät esimerkiksi virulenssiin, invasioon, toksisuuteen sekä kykyyn välttää isäntäpuolustusta. Isäntätekijöihin kuuluvat ikä, immuunipuolustus, geneettiset ominaisuudet, yleissairaudet ja ravitsemustila. Ympäristötekijät, kuten altistuminen taudinaiheuttajalle ja infektion kesto, vaikuttavat myös patogeneesiin.

Prosessi etenee usein vaiheittain: infektio ja kolonisaatio kudoksissa, kudostuho, tulehdusreaktio sekä immuunivaste, ja lopulta oireiden kehittyminen sekä mahdollinen kroonistuminen tai toipuminen. Vauriot voivat olla suoria (soluvauriot toksisten tekijöiden tai virusten replikaation seurauksena) tai immunopatologisia (immuunivaste aiheuttaa lisävaurioita).

Patogeneesin ymmärrys auttaa diagnosoinnissa, hoidossa ja ehkäisyssä. Esimerkkeinä virusten patogeneesiin kuuluu sitoutuminen soluihin, replikaatio ja kudosten vauriot, kun taas bakteerien patogeneesiin liittyy tulehdus, kudostuho ja virulenssitekijöiden erittyminen. Krooniset infektiot voivat johtaa pitkäaikaisiin kudosmuutoksiin. Tutkimus korostaa isäntä–patogeenisuhteen monimutkaisuutta sekä immuunivasteen roolia.