palkkijärjestelmät

Palkkijärjestelmät ovat organisaation rakenteita, jotka määrittelevät palkkojen ansaitsemisen, jakamisen ja kehityksen periaatteet. Ne kuvaavat, millä perusteilla palkka määräytyy, millaisia palkkaryhmiä tai palkkaluokituksia on olemassa ja miten palkkoja tarkistetaan sekä kehittyy uralla. Tavoitteena ovat oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, kustannustehokkuus ja kilpailukyky työmarkkinoilla sekä organisaation strategian tukeminen.

Palkkijärjestelmien tyyppejä ovat muun muassa työperusteinen järjestelmä, jossa palkka määräytyy työtehtävän vaativuuden ja luokituksen mukaan (palkkaryhmät tai palkkaluokitukset); osaamis- tai kompetenssipohjainen palkka, jossa palkka määräytyy työntekijän taidon tai osaamisen mukaan; markkinaperusteinen palkka, joka asettaa palkan suhteessa ulkopuoliseen markkinaan; sekä näiden yhdistelmät eli hybridijärjestelmät.

Keskeiset komponentit ovat työarviointi (pisteytys- ja luokitusmenetelmät), palkkaluokat tai palkkavälit, etenemissäännöt sekä suoritusperusteiset lisät tai bonukset. Lisäksi huomioidaan eläkkeeseen ja kustannuksiin liittyvät tarkistukset sekä periaatteelliset asiat kuten läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus.

Suunnittelun ja hallinnon näkökulmasta järjestelmän on oltava kustannustehokas ja johdonmukainen, sekä tukea sisäistä oikeudenmukaisuutta ja ulkoista kilpailukykyä. Hallinto koostuu usein ihmisresurssien ammattilaisista ja työntekijäedustajista tai ammattiliitoista, erityisesti Suomessa, jossa sektorikohtaiset TES-sopimukset vaikuttavat palkkaukseen.

Toteutus etenee työnanalyysistä järjestelmän valintaan, viestintään, markkinakartoitukseen sekä kokeiluun ja käyttöönottoon. Seuranta ja säännöllinen arviointi ovat oleellisia, ja järjestelmän on noudatettava lainsäädäntöä sekä kollektiivisia sopimuksia. Nykytrendeihin kuuluu suurempi läpinäkyvyys, selkeät palkkaväylät sekä joustavuus.