palkitsemisen

Palkitsemisen käsite tarkoittaa toiminnan vahvistamista palkkioilla, joilla pyritään ohjaamaan toivottua käyttäytymistä tai lopputulosta. Sitä tarkastellaan usein psykologiassa, kasvatuksessa ja organisaatioiden henkilöstöjohtamisessa. Palkitsemisen ilmaisut ja järjestelmät voivat kohdistua sekä yksilöön että ryhmään, ja ne voivat sisältää sekä ulkoisia että sisäisiä palkkioita.

Palkitsemisen tyyppejä jaetaan usein ulkoisiin (extrinsic) ja sisäisiin (intrinsic) palkintoihin. Ulkoisiin palkkioihin kuuluvat rahallinen korvaus, bonukset, palkinnot, julkinen tunnustaminen sekä materiaaliset edut. Sisäisiä palkkioita ovat esimerkiksi tunne omasta saavutuksesta, motivaatio, itsensä toteuttamisen kokemukset ja mielekäs työnteko. Palkitsemisen vaikuttavuutta seuraa konteksti, ajoitus sekä koettu oikeudenmukaisuus.

Psykologisesti palkitseminen liittyy operanttiin ehdollistumiseen: palkkio lisää käyttäytymisen toistumisen todennäköisyyttä. Tehokkaassa palkitsemisessa korostuvat oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja palkkion suhteellisuus suoritukseen. Palkitsemisjärjestelmissä voidaan käyttää erilaisia vahvistamisen aikatauluja, kuten jatkuvaa palkitsemista tai satunnaista (epäsäännöllistä) palkitsemista.

Organisaatioissa palkitsemisen järjestelmien tarkoituksena on tukea tavoitteellista suoriutumista, sitoutumista ja tiimityötä. Näiden järjestelmien onnistuminen edellyttää oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja palkkion suhteellisuutta työpanokseen. Riskitekijöitä ovat liiallinen palkkioiden vaikutus, motivaation siirtyminen palkkioihin sekä epäoikeudenmukaisuuden tunteet tai järjestelmän epäonnistuminen.

Kasvatuksessa palkitseminen voi lisätä motivaatiota ja oppimista, mutta liiallinen ulkoinen palkitseminen saattaa heikentää sisäistä motivaatiota tai ohjata oppilaan keskittymään palkkioon. Yleisesti palkitsemisen tarkoituksena on vahvistaa toivottua käytöstä ja tukea pitkän aikavälin tavoitteita.