paastoamisella

Paastoamisella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin yksilö rajoittaa tai kieltäytyy ruoasta ja kaloreita sisältävistä juomista. Paastoja toteutetaan eri tavoin ja erilaisilla kestotuksilla: täysi paasto (ruoasta luopuminen, usein veden sekä nesteiden salliminen), osittaiset paastot sekä aterioiden aikatauluttamiseen perustuvat pitkittäiset paastot. Paastoaminen esiintyy sekä uskonnollisissa että kansanterveydellisissä yhteyksissä; esimerkkeinä ovat ramadanin paasto muslimien piirissä sekä ajasta riippuvat hetkelliset paastot, kuten intermittent fasting –tavat.

Terveysvaikutukset ovat kohonneet tutkimuskohteen. Lyhytaikaiset paastot voivat vaikuttaa aineenvaihduntaan, painonhallintaan ja verensokeriin, mutta pitkäaikaiset vaikutukset riippuvat paaston kestosta sekä yksilön tilasta. Riskejä ovat neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt, huimaus ja alhainen energiansaanti. Erityisesti diabeetikot, raskaana olevat tai imettävät, lapset sekä ihmiset lääkitysten kanssa tarvitsevat terveydenhuollon ohjausta ennen paastoon ryhtymistä.

Käytännössä paaston aikana korostetaan nesteytystä ja tarvittaessa elektrolyyttejä. Joissakin muodoissa sallitaan kaloriton juoma tai kahvi, mutta kaloripitoisten juomien käytön rajoittaminen on tavallista. Paaston lopettamisen syyt on asetettava etukäteen ja kehon toleranssia sekä oireita seurattava tarkasti; jos ilmenee voimakasta huimausta, sekavuutta, voimakasta kouristusta tai kipuja, paasto on lopetettava ja tarvittaessa haettava lääketieteellistä apua.

Paastoa koskevat tutkimukset antavat yksilöllisiä tuloksia ja vakiintuneita suosituksia on rajallisesti. Paasto ei ole välttämättömyys ja sen aloittaminen tulisi harkita harkiten, ottaen huomioon yksilön terveydentila, elämäntavat ja tavoitteet.