oppimisvaikeuksista

Oppimisvaikeudet ovat neurokehityksellisiä vaikeuksia, jotka vaikuttavat henkilön kykyyn omaksua ja hallita perusluku-, kirjoitus- tai laskentataitoja. Ne ilmenevät huolimatta normaalista älykkyydestä ja riittävästä ohjauksesta. Oireet voivat ilmetä jo varhaiskasvatuksessa tai kouluiässä ja voivat esiintyä yhdessä muiden erityistarpeiden kanssa.

Tavallisimpia alatyyppejä ovat lukivaikeus (lukihäiriö), kirjoitusvaikeus sekä laskemisvaikeus. Lisäksi voi esiintyä laajempia oppimisvaikeuksia, jotka vaikuttavat useampaan taitoon. Ongelmat liittyvät usein kieli- ja kognition prosesseihin, kuten fonologiseen tietoisuuteen, työmuistiin ja prosessointinopeuteen.

Diagnoosi tehdään yleensä moniammatillisessa arvioinnissa, jossa tarkastellaan oppimisen taitoja sekä mahdollisia muita syitä. Arviointi voi sisältää testejä lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa sekä kognitiivisia arviointeja. Oppimisvaikeudet eivät yleensä ole seurausta pelkästä opetuksen puutteesta tai sensorisista vaikeuksista, mutta ne voivat esiintyä yhdessä ADHD:n tai autismikirjon kanssa.

Tuki ja opetus pyritään suunnittelemaan yksilöllisesti. Koulussa käytetään tehostettua tukea ja erityisopetusta sekä laaditaan usein yksilöllistettyjä oppimissuunnitelmia. Keskeisiä keinoja ovat monipuolinen, moniaisteinen opetus, selkeä rakenne sekä visuaaliset ja kinesteettiset tukimuodot. Apuvälineet ja teknologia, kuten äänikirjat, puheentunnistusohjelmat ja sähköiset muistiinpanot, voivat helpottaa oppimista. Tarvittaessa kokeisiin voidaan myöntää lisäaikaa tai muita mukautuksia.

Ennuste: Oikea ja aikainen tuki parantaa oppimistuloksia sekä koulumenestystä ja myöhempää työllistymistä. Opiskelijat voivat menestyä kaikilla koulutustasoilla, vaikka oppimisvaikeudet ovat usein pitkäkestoisia ja vaativat jatkuvaa tukea.