nukleosidit

Nukleosidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka koostuvat sokerimolekyylistä (ribose RNA:ssa tai deoksiriboosi DNA:ssa) ja emäksestä (purine tai pyrimidiini) sitoutuneina glykosidisidoksella. Niitä ei sisällä fosfaattiryhmää, toisin kuin nukleotidit.

Nukleosideja voidaan jakaa ribonukleosideihin ja deoksiribonukleosideihin. Esimerkkejä luonnon nukleosideista ovat adenosine (adenosin), guanosine, cytidine, uridine sekä thymidine (deoksiribonukleosidi). Kun sokeriksi lisätään fosfaattiryhmä, nukleosidit muuttuvat nukleotideiksi, joita tarvitaan DNA:n ja RNA:n rakennusaineiksi sekä monissa kinemaattisissa reaktioissa.

Solutasolla nukleosideja fosfoorivoidaan erilaisilla kinaseilla muodostaen nukleotideja, joita käytetään sekä nucleic acid -synteesissä että energiametabolismissa. Nukleosidien salvage-kierrot mahdollistavat vanhoista RNA- tai DNA-rasitteista peräisin olevien rakennuspalikoiden kierrätön käytön. Monia nukleosideja voidaan myös muokata lääketieteellisesti: nukleosidianalogit toimivat antiviraaleina tai kemoterapian aineina.

Biologisista rooleista mainittakoon, että adenosini toimii signaalimolekyylinä, joka voi vaikuttaa esimerkiksi verenkiertoon ja hermostoon. Nukleosideja ja niiden analogeja hyödynnetään laajasti biokemiassa ja lääketeollisuudessa, ja niiden ymmärtäminen on keskeistä sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa.