murtohälyttimet

Murtohälyttimet ovat järjestelmiä, jotka havaitsevat luvattoman tunkeutumisen rakennukseen tai tilaan ja hälyttävät käyttäjiä sekä mahdollisesti turvapalveluita tai viranomaisia. Ne voivat koostua ohjausyksiköstä, syöttö- ja valvontalähteestä sekä erilaisista sensorointi- ja hälytysyksiköistä.

Järjestelmän keskeisiä komponentteja ovat keskusyksikkö tai ohjain, virtalähde ja varaparisto, sekä laitteistot kuten ovikytkimet, ikkunamagneetit, liiketunnistimet (PIR), lasin rikkomisen sensorit ja mahdolliset kamera- tai videoyhteydet. Järjestelmä voi käyttää langallista, langatonta tai näiden hybridiratkaisujen yhdistelmää. Hälytykset voidaan aktivoida sisäisen sireenin kautta tai siirtää etävalvontaan sekä soittaa tai ilmoittaa omistajalle.

Tyyppien osalta murtohälyttimet jaotellaan usein rajaturvaan (perimeter), sisäisiin voluumimittauksiin (liiketunnistimet) sekä erityisiin lasin rikkoutumisen sensoreihin. Liitännöissä on sekä langallisia että langattomia ratkaisuja; asennus voi olla kiinteä ja ammattilaisen suorittama tai näppäimistö- ja käytön kannalta helpompi kotikäyttöinen järjestelmä.

Toiminnan kannalta järjestelmä havaitsee epätavalliset liikkeet tai ikkunahälytykset, ja hälytys välittyy käyttäjälle, valvontakeskukselle tai viranomaisille. Monissa maissa järjestelmät voivat tarjota etävalvontaa älypuhelinsovelluksilla sekä automaattisia ilmoituksia.

Standardit ja turvallisuus: eurooppalaiset standardit, kuten EN 50131, määrittelevät järjestelmien suorituskykyä ja luokituksia (esimerkiksi Grade- ja Class-tasot). Ylläpitoon kuuluu säännöllinen testaus, paristojen vaihtaminen ja asiakkaan tilan tarkistaminen sekä vääriä hälytyksiä minimoiva käytäntö. Murtohälyttimien asennuksessa noudatetaan yleensä paikallisia säädöksiä ja asennus- sekä valvontapalveluiden tarjoajien ohjeita.