muodostumiset

Muodostumiset ovat prosesseja, joiden seurauksena aine järjestäytyy, tiivistyy tai muodostuu uusia rakenteita tai aineita. Käsite kattaa ilmiöt geologiassa, meteorologiassa, kemiassa ja biologiassa. Ne kuvaavat sekä luontaisia tapahtumasarjoja että ajallisesti pitkiä kehityskulkuja.

Geologiassa muodostumiset tarkoittavat kivilajien syntyä ja muuttumista. Magmisen kivilajin muodostuminen tapahtuu, kun magma kiteytyy ja mineraalit asettuvat uuteen kiertokulkuunsa. Sedimentaaristen muodostumisten syntyyn johtaa sedimentaatio, jossa hiukkaset kasaantuvat ja tiivistyvät, sekä diagenesi, jonka seurauksena kiviaines kovettuu. Metamorfiset muodostumiset syntyvät paineen ja lämpötilan muutoksista, jotka muuttavat olemassa olevien kivien rakennetta ja kemiaa.

Ilmakehässä muodostumiset liittyvät kosteuden tiivistymiseen ja ilman kohoamiseen sekä pilvien, sumujen ja sadepartikkeleiden muodostumiseen. Esimerkkejä ovat pilvien muodostuminen ja sade, jotka seuraavat kosteuden tarjonnasta ja ilman liikkeistä.

Kemiassa ja materiaalitieteissä muodostumiset voivat olla kiteytymistä, saostumista, polymeroitumista tai biomineralisaatiota. Biomineralisointi on biologinen prosessi, jossa eliöt ohjaavat mineraalien muodostumista esimerkiksi luun ja kuorten rakennetta varten.

Muodostumisten nopeus ja lopputulos määräytyvät lämpötilan, paineen, kemiallisen koostumuksen ja katalyyttien kaltaisten tekijöiden mukaan. Ymmärrys muodostumisista auttaa tulkitsemaan geologisia kerrostumia, ilmakehän ilmiöitä ja materiaalien kehitystä.