munuaisvaltimoiden

Munuaisvaltimot ovat munuaisten verenkiertoon kuuluvia suuria verisuonia, jotka toimittavat hapekasta verta munuaisiin. Yleensä niitä on kaksi: oikea ja vasen munuaisvaltimo, jotka erkanevat abdominaalisesta aortasta. Ne lähtevät aortan sivuilta ja kulkeutuvat munuaisten suuntaan, kuljettavat veren munuaisiin ja haarottuvat munuaisen sisällä pienempiin valtimoihin.

Valtimot jakautuvat munuaisessa segmentaarisiksi ja interlobaarisiksi haaroiksi, jotka ruokkivat munuaistuumia ja nefroneja. Verenkierroksen tehokkuus sekä hyödyntäminen kehossa tapahtuvaan säätelyyn riippuu näiden haarakkeiden toiminnasta. Munuaisvaltimot voivat poiketa anatomialtaan; joillakin ihmisillä on lisävaltimovaihtoehtoja tai muita poikkeavia haaroja, mikä antaa yksilöllisen kuvan munuaisverenkierron rakenteesta.

Toiminta ja merkitys: Munuaisvaltimot kuljettavat kudoksille tarvitsemansa hapen ja ravinteet sekä mahdollistavat munuaisten suodatustoiminnan. Ne osallistuvat verenpaineen säätelyyn renin-angiotensiinijärjestelmän kautta ja tukevat munuaisten kykyä kontrolloida nestetasapainoa.

Kliininen merkitys: Munuaisvaltimojen ahtauma (munuaisvaltimoiden stenoosi) voi aiheuttaa sekundaarista verenpainetautia ja heikentynyttä munuaistoimintaa. Muita haittatekijöitä ovat fibromuskulaarinen dysplasia ja harvinaisemmat aneurysmat. Diagnostiikkaa ovat Doppler-ultraäänikuvaukset, CT- tai MR-angiografia. Hoitona voivat olla lääkitys, pallolaajennus ja/tai stentti sekä joissain tapauksissa kirurginen revaskularisaatio.