munuaistoimintaa

Munuaistoiminta tarkoittaa munuaisten kykyä ylläpitää elimistön nestetasapainoa, poistaa aineenvaihdunnan kuona-aineita sekä säädellä elektrolyyttejä ja hapetasoja. Munuaiset osallistuvat myös endokriiniseen toimintaan ja verenpaineen säätelyyn. Keskeisiä tehtäviä ovat veren suodatus, jätteen erittyminen virtsaan sekä oikeanlaisen neste- ja aineaineiden tasapainon ylläpito.

Anatomisesti toiminta tapahtuu nefroneissa. Glomerulus suodattaa veren ja muodostaa primaarivirtsan, jota tubulukset muokkaavat reabsorptiolla ja erityksellä. Vesi, natrium, kalium ja muut aineet palautuvat takaisin verenkiertoon tai erittyvät virtsaan. Näin munuaiset ylläpitävät nesteytystä, elektrolyyttitasapainoa sekä hapto-emätasapainoa ja osallistuvat luiden aineenvaihduntaan D-vitamiinin aktivaation kautta. Munuaiset tuottavat myös erytropoietiinia (EPO) ja osallistuvat verenpaineen säätelyyn renin-angiotensiinijärjestelmän kautta.

Mittaaminen ja säätely: Keskeinen mittari munuaisten toiminnalle on glomerulaarisen suodatuskyvyn arvo (GFR). GFR:ää arvioidaan kreatiniinista ja muista mittareista laskettavilla kaavoilla. Endokriinisiin toimintoihin kuuluvat EPO:n tuotanto, aktivoitunut D-vitamiini ja verenpaineen säätely. Hapeton-emätasapainon ylläpitoon osallistuvat tubulaarinen reabsorptio sekä ammoniumin ja muiden aineiden erittyminen.

Sairaudet ja hoito: Tärkeimmät toimintakyvyn häiriöt ovat krooninen munuaisten vajaatoiminta (CKD) ja akuutti munuaisten vajaatoiminta (AKI). CKD liittyy usein diabetekseen ja verenpainetautiin; AKI voi kehittyä muun muassa nestevajauksesta, sepsiksestä tai myrkytyksistä. Hoito kohdistuu taustasyyn hoitoon, nestetasapainon ja elektrolyyttien hallintaan sekä oireiden lievittämiseen. Vakavissa tapauksissa voidaan tarvita dialyysi tai munuaissiirto.