munuaisaltaan

Munuaisallas (lat. pelvis renalis) on munuaisen sisäosassa sijaitseva laajentuma, joka kerää virtsan munuaistiehyistä ja johtaa sen ureteriin. Se sijaitsee munuaisen sinusissa hiluksen läheisyydessä ja muodostaa ureterin alkuosan. Munuaisallas on suppilomaisen muotoinen ontelo, jonka sisäpinta on virtsateiden epiteeliä ja jonka seinämä koostuu sileälihaksesta sekä tukevasta side- ja rasvakudoksesta.

Toiminta: virtsa keräytyy munuaisaltaaseen useista keräilevistä rakenteista ja siirtyy siitä edelleen ureteriin. Ureterin peristaltiset liikkeet ajavat virtsan alaspäin kohti virtsaputkea.

Verkosto ja innervaatio: munuaisallas saa verta munuaisvaltimoiden haarautuvista verisuonista ja laskimona veri poistuu venous-kierron kautta renal lakiin. Hermosto kuuluu munuaisten autonomiseen järjestelmään; sympaattiset ja parasympaattiset säikeet keräävät ja välittävät säätelyä renal plexuksen kautta, mikä voi vaikuttaa peristaltiikkaan ja verenkiertoa.

Lymfatiehykset: luovuttavat nesteitä ja immuunivastauksia lumbar-alueen imusuoniston kautta.

Kliininen merkitys: tukokset virtsan normaalissa kulussa voivat johtaa hydronefroosiin eli munuaisaltaan ja munuaisen laajentumiseen virtsan kertymän seurauksena. Yleisiä syitä ovat uretero-pelviksi (UPJ) -tukokset, virtsatietukokset ja kiven aiheuttamat painevaikutukset.

Anomaliat: harvinaisissa tapauksissa munuaisallas voi olla poikkeavasti kooltaan, muodostaa poikkeavan kulun ureteriin tai olla osa synnynnäisiä munuais- ja virtsateiden poikkeavuuksia.