epiteeliä

Epiteeli on kudos, joka peittää kehon pinnat ja limakalvot sekä muodostaa rauhasia. Se muodostaa tiivistä solukerrosta, joka kiinnittyy alapuoliseen side- ja tukikudokseen basaalisen lamina kautta. Epiteeli on avaskulaarinen, eli se ei saa verta suoraan verenkierrosta, vaan ravinteet ja happi saadaan ympäröivästä kudoksesta diffuusion avulla. Solut ovat tiiviisti järjestäytyneitä ja ylläpitävät solujen polariteettia, jossa apikaalinen ja basaalinen pinta ovat erilaisia. Epiteeli uusiutuu nopeasti kantasolujen ansiosta.

Epiteelin luokitus perustuu sekä kerroksellisuuteen että solujen muotoon. Kerroksellisuuden mukaan erotetaan yksikerroksinen (yksinkertainen), kerroksellinen (monikerroksinen) ja pseudostratifioituva epiteeli. Solujen muodon mukaan puhutaankin levyepiteelistä, kuutiopiteelistä (kuitumuodosta) ja lieriöepiteelistä. Esimerkkitapauksia ovat: yksikerroksinen levyepiteeli keuhkojen alveoleissa ja verisuonten sisäpinnoilla (endoteeli); yksikerroksinen kuutioepiteeli munuaisen tubulusissa ja sappiteissä; yksikerroksinen lieriöepiteeli osin ruoansulatuskanavan limakalvolla; pseudostratifioitunut lieriöepiteeli hengitysteissä; kerrostettu levyepiteeli ihoissa ja suuontelon limakalvoilla. Epiteeliin kuuluu myös rauhasia muodostava epiteeli.

Rauhasellinen epiteeli muodostaa endokriinisiä ja eksokriinisiä rauhasia. Endokriiniset rauhaset vapauttavat tuotteet verenkiertoon, kun taas eksokriiniset rauhaset erittävät aineita epiteelin pinnalle tai kanaviin. Pääasialliset tehtävät ovat suojan tarjonta, aineiden siirtelyn sääteleminen, eritystoiminnot (hormoneja, entsyymejä, limaa) sekä aistimukseen osallistuminen.

---