motivaatioteorioiden

Motivaatioteoriat käsittelevät, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat, mitä tavoitteet motivoivat ja miten palkkiot sekä palaute vaikuttavat käyttäytymiseen. Ne tarjoavat kysymyksiin vastaavia malleja, joiden avulla voidaan ymmärtää sekä yksilön sisäisiä asenteita että ulkoisia vaikutteita. Teorioita sovelletaan laajasti psykologiassa, organisaatio- ja koulutustutkimuksessa sekä käytännön johtamisessa.

Keskeisiä motivaatioteorioita ovat Maslowin tarvehierarkia, jossa tarpeet järjestetään viiden tason pyramidiksi ja korkeampien tarpeiden täyttyminen riippuu alempien tasojen tyydyttymisestä. Herzbergin kaksifaktoriteoria erottaa hygieniatekijät ja motivaatiotekijät: hygieniatekijöiden puute aiheuttaa tyytymättömyyttä, mutta vain motivaatiotekijät lisäävät työtehtävästä koettua määrätietoisuutta. McClellandin teoria korostaa kolmea yksilöllistä tarvetta: saavuttamisen, vallan ja yhteisöllisyyden tarvetta. Self-Determination Theory painottaa autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden tarvetta ja erottaa sisäisen sekä ulkoisen motivaation. Vroomin odotus-teoria esittää motivaation kolmen tekijän – odotuksen, instrumentalismin ja arvon – koostumuksena. Locke & Lathamin tavoiteasetannan teoria väittää, että selkeät, haastavat tavoitteet sekä palaute parantavat suoritusta. Käyttäytymisteoriat, kuten vahvistusteoriat, korostavat palkkioiden ja rangaistusten roolia käyttäytymisen muokkauksessa.

Käytännössä motivaatioteorioiden soveltaminen riippuu kontekstista; kulttuuriset tekijät, tilanne ja yksilölliset erot vaikuttavat siihen, mitkä tekijät ovat toimivimpia. Teorioita kritisoidaan siitä, ettei yksittäinen malli täysin kata motivaation monimuotoisuutta, jolloin integroitut lähestymistavat ovat yleisesti suositeltuja.