motivaatiotekijöiden

Motivaatiotekijöiden käsite viittaa tekijöihin, jotka lisäävät tai ylläpitävät henkilön motivaatiota ja sitoutumista tehtävään. Niihin kuuluu sekä sisäisiä (intrinsic) että ulkoisia (extrinsic) motivaation lähteitä, ja ne voivat vaikuttaa yksilön suoritukseen, oppimiseen ja työtyytyväisyyteen.

Käsite on keskeinen erityisesti työ- ja organisaatiopsykologiassa. Yksi tunnetuimmista viitekehyksistä on Herzbergin kaksifaktoriteoria, jossa motivaatiotekijät tarkoittavat tekijöitä, jotka lisäävät työsuoritus- ja tyytyväisyysnäkökulmia, kuten saavutukset, itse työ, vastuu ja mahdollisuus edetä. Hygienitekijät puolestaan liittyvät työympäristöön ja olosuhteisiin (palkka, työolosuhteet, politiikointi), ja niiden puute voi aiheuttaa tyytymättömyyttä mutta ei välttämättä motivaation kasvua.

Motivaatiotekijöiden vaikutus on kontekstisidonnainen; ne voivat lisätä sitoutumista, suorituskykyä ja työhyvinvointia, mutta vaikutus riippuu yksilön arvoista ja tilanteesta. Tutkimus korostaa myös sitä, että liiallinen korostus ulkoisia palkintoja voi ajoittain heikentää sisäistä motivaatiota.

Käytännössä motivaatiotekijöitä voidaan vahvistaa tarjoamalla tehtävien rikastuttamista (job enrichment), autonomiaa, palautetta, selkeää tarkoituksen tuntemusta sekä mahdollisuuksia kasvuun ja edistymiseen. Organisaatiot voivat kartoittaa motivaatiotekijöitä työn suunnittelussa ja johtamisessa sekä seurata motivaatiota mittarien avulla.