työtyytyväisyyteen

Työtyytyväisyys on yksilön myönteinen asenne omaa työtään kohtaan. Se ilmenee sekä tunnekokemuksena että kognitiivisena arviointina työtehtävien, palkkauksen, johtamisen ja työolosuhteiden laadusta. Työtyytyväisyyden ilmentymiä voivat olla sekä yleinen tyytyväisyyden tunne että eriteltyinä kokemukset eri osa-alueista, kuten palkasta, työn merkityksellisyydestä, autonomiasta, kehitysmahdollisuuksista, työajasta sekä vuorovaikutuksesta kollegoiden ja esimiesten kanssa.

Taustatekijöitä työtyytyväisyyteen muodostavat sekä yksilölliset tekijät (persoonallisuus, odotukset ja prioriteetit) että työtehtävien luonne ja konteksti (tehtävävaatimukset, palautteen määrä, turvallisuus). Organisaation käytännöt ja kulttuuri, kuten johtamistyyli, palkitsemisjärjestelmät ja työilmapiiri, vaikuttavat myös yrityksen tai organisaation tarjoamaan työtyytyväisyyteen.

Mittausvälineinä käytetään usein psykologisia kyselyitä, kuten Minnesota Satisfaction Questionnaire (MSQ) ja Job Satisfaction Survey (JSS), sekä erilaisia facet- ja global-tasoisia mittareita. Tutkimuksessa on mahdollista yhdistää sekä yleinen että osa-aluekohtaisten tekijöiden arviointeja, ja tulokset voivat vaihdella kulttuurin ja toimialan mukaan.

Työtyytyväisyydellä on yhteys sekä yksilön että organisaation tuloksiin. Se liittyy usein suurempaan sitoutuneisuuteen, alhaisempiin sairauspoissaoloihin ja parempaan työhyvinvointiin. Vaikutus suoritukseen voi olla monimutkainen ja kontekstiriippuvainen, sillä motivaatio ja suoritukset muodostuvat monien tekijöiden vuorovaikutuksesta.

Kritiikissä korostetaan mittauskontekstin ja kulttuurien huomioimista sekä sitä, että korkea tyytyväisyys ei aina tarkoita korkeaa suorituskykyä. Työtyytyväisyyden tutkimuksessa painotetaan moniulotteisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa työhyvinvoinnin sekä työsuorituksen yhteyden ymmärtämiseksi.