motiivianalyysi

Motiivianalyysi on sekä teoreettinen käsite että tutkimusmenetelmä, jolla pyritään ymmärtämään henkilön toiminnan taustalla vaikuttavat motivaatiot. Se kartoittaa sekä tietoisen että tiedostamattoman motivaation ilmenemismuotoja, kuten tarpeita, tavoitteita, arvoja ja uskomuksia, jotka ohjaavat päätöksiä ja käytöstä. Motiivianalyysi ei ole yhtä yhtenäinen menetelmä, vaan joukko menetelmiä ja lähestymistapoja, joita sovelletaan eri tieteenaloilla.

Teoreettisesti motivaatioteorioiden kehittyminen rakentuu useista lähestymistavoista. Motiiveja analysoidaan sekä tietoisten motivaation mittaamisen kautta (kyselyt, haastattelut) että tiedostamattomien motiivien kartoittamisen projektiivisten tai narratiivisten menetelmien avulla.

Menetelmällisesti motiiveja kartoitetaan keräämällä laadullista aineistoa haastatteluista, havainnoinnista sekä sisällönanalyysistä, ja käytetään tekniikoita kuten laddering tai tarina-analyysi. Tavoitteena on tunnistaa toistuvia motivaation lähteitä ja niiden suhteita käyttäytymiseen. Tutkimuksessa korostetaan triangulaatiota, eettisiä periaatteita ja kontekstuaalisuutta.

Sovelluksia ovat muun muassa kuluttajatutkimus ja markkinointi, joissa ymmärretään, mitkä tekijät vaikuttavat päätöksiin; koulutus ja organisaatiopsykologia, joissa pyritään parantamaan motivaatiota ja sitoutumista; sekä oikeus- ja kriminologian alalla motiivien analysointi. Kirjallisuudessa motiiveja tarkastellaan teosten ja hahmojen tulkinnassa.

Motiivianalyysillä on rajoituksia: se on usein subjektiivista ja riippuu tutkijan tulkinnasta; mittausten luotettavuus voi olla rajallinen, ja kulttuurinen konteksti vaikuttaa tulkintoihin. Siksi tuloksia käytetään usein yhdessä muiden menetelmien kanssa ja niistä esitetään epävarmuuksia kontekstissa.