molekyylipilveä

Molekyylipilvi on tiheä ja kylmä kaasun ja pölyn alue tähtienvälisessä aineessa, jossa tähtien muodostuminen tapahtuu. Näitä pilviä kutsutaan molekyylipilviksi, koska niiden sisällä vallitsevat olosuhteet, kuten matalat lämpötilat ja korkea tiheys, mahdollistavat atomien yhdistymisen molekyyleiksi. Vaikka molekyylipilvet ovat suhteellisen tiheitä verrattuna muuhun tähtienväliseen aineeseen, ne ovat silti tyhjiä ihmisen mittakaavassa.

Molekyylipilvien tyypillinen lämpötila on vain 10–20 kelviniä (-263 – -253 celsiusastetta) ja tiheys voi olla jopa miljoonia hiukkasia kuutiosenttimetrissä. Yleisimpiä molekyylejä molekyylipilvissä ovat vety (H2) ja hiilimonoksidi (CO). Lisäksi pilvissä on pieniä määriä monimutkaisempia molekyylejä, kuten vettä (H2O), ammoniakkia (NH3) ja metaania (CH4), sekä silikaatteja ja metallien oksideja sisältävää pölyä.

Tähtien muodostuminen alkaa, kun molekyylipilven tietyllä alueella tapahtuu gravitaatiokollapsi. Tämä voi johtua ulkoisesta häiriöstä, kuten läheisen supernovaräjähdyksen shokkiaallosta tai galaksien välisestä törmäyksestä. Kun alueen tiheys kasvaa, gravitaatiovoima voittaa kaasun sisäisen paineen, ja aine alkaa kerääntyä yhteen muodostaen tiiviitä ytimiä. Nämä ytimet kutistuvat edelleen ja kuumenevat, kunnes niiden keskellä alkaa tapahtua fuusioreaktioita, mikä merkkaa uuden tähden syntymää. Molekyylipilvet voivat synnyttää sekä yksittäisiä tähtiä että tähtijoukkoja.