pilviä

Pilvet ovat ilmakehän muodostumia koostuen vesipisaroista ja joskus jääkiteistä. Ne syntyvät kun ilman kohoaminen saa vesihöyryn tiivistymään pilviksi. Adiabattinen jäähtyminen aiheuttaa kosteuden tiivistymisen pilviksi, ja tiivistyminen riippuu lämpötilasta sekä ilmamassojen ominaisuuksista.

Pilvet koostuvat pääasiassa vesipisaroista sekä joissakin tapauksissa jääkiteistä. Niiden tarkka koostumus ja rakenne määräytyvät lämpötilan mukaan: lämpimämmissä pilvissä on pääasiassa vesipisaroita, kylmemmissä sekä osittain jäätä sisältävissä pilvissä on sekä vesipisaroita että jääkiteitä. Pilvien syntyyn vaikuttavat ilman kohoamisen syyt, kosteuspitoisuus sekä ilmamassojen rajapinnat.

Luokitus pilvillä perustuu niiden korkeuteen ja rakenteeseen. Korkeat pilvet (cirrus, cirrostratus ja cirrocumulus) sijaitsevat yleensä noin 6–13 kilometrin korkeudella. Keskipaksuiset pilvet (altostratus ja altocumulus) tavataan noin 2–7 kilometrin korkeudella. Matalia pilviä ovat stratus, stratocumulus ja nimbostratus, jotka ovat lähempänä maanpintaa. Lisäksi pystysuorasti kehittyvät muodot kuten cumulonimbus ja cumuluskumulus voivat ulottua pitkiäkin korkeuksia ja aiheuttaa ukkosen kaltaisia sääilmiöitä.

Sää- ja ilmastovaikutukset: Pilvet vaikuttavat sekä päivittäiseen säähän että ilmaston energianvaihtoon. Ne voivat tuottaa sadea ja ukkosia sekä heijastaa auringon säteilyä ja estää osa lämmön säteilystä pääsemästä maanpinnalle. Korkeat, kirkkaat pilvet heijastavat valoa tehokkaasti, kun taas paksut ja korkean kehityksen pilvet voivat lisätä lämpökierrosta maanpinnalta avaruuteen. Pilviekosysteemin reaktiot ilmastonmuutokseen ovat monimutkaisia ja niihin liittyy suuret epävarmuudet.