tiivistymisen

Tiivistymisen käsite kattaa useita ilmiöitä, joissa jokin aine, rakenne tai järjestelmä tiivistyy eli käy tiheämmäksi. Yleisessä mielessä tiivistyminen tarkoittaa prosessia, jossa tilavuudeltaan suurempi tila muuttuu kompaktimmaksi tai hiukkaset asettuvat lähempää toisiinsa. Eri yhteyksissä termi viittaa sekä fysikaalisiin muutoksiin että yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Fysikaalinen tiivistyminen tarkoittaa tilannetta, jossa kaasu muuttuu nesteeksi tai kiinteäksi lämpötilan ja paineen muutosten seurauksena. Tyypillinen esimerkki on kondensaatio, joka tapahtuu kun kaasun lämpötila laskee tai paine nousee, ja suhteellinen kosteus sekä huurupiste vaikuttavat. Kondensaatiosta syntyy esimerkiksi kaste, sumu ja pilvet. Tiivistyminen voi lisäksi ilmetä suoraan kaasun siirtyessä kiinteäksi aineeksi epäpuhtauksien tai sublimaatiopisteiden kautta. Fysikaalisia mittareita ovat tiheys, entalpia ja siirtymäkierrokset, jotka kuvaavat tilan muutosta.

Materiaalitekniikassa tiivistyminen viittaa prosesseihin, joissa epätiiviit jauhemainelehdet pakataan ja käsitellään niin, että huokoisuus pienenee ja tiheys kasvaa. Yleisiä menetelmiä ovat puristaminen, sintraus sekä kuuma isostaattinen puristus (HIP). Näiden jälkeen seuraa usein lämpökäsittely, jonka vaikutuksesta hiukkasten kimmoisuus ja lujuus paranevat sekä porositeettia vähennetään.

Kaupunkisuunnittelussa tiivistyminen tarkoittaa asutuksen ja palvelujen keskittämistä sekä maankäytön tiivistämistä, usein infill-kehityksen ja monikerroksisten rakennusten sekä olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen avulla. Hyötyjä ovat parempi liikennejärjestelmä, energiatehokkuus ja luontoalueiden suojelu; haasteita voivat olla asuntopaineet, hintojen nousut sekä sosiaaliset vaikutukset.