Kondensaatiosta

Kondensaatiosta tarkoitetaan kaasumaisen aineen muuttumista nestemäiseksi. Tämä faasimuutos tapahtuu, kun höyry lämpötila laskee riittävästi tai paine nousee siten, että nesteen muodostuminen on energetisesti suotuisaa. Vesihöyryn osalta kondensaatio ilmenee, kun ilma saavuttaa kastepisteensä; vesihöyry tiivistyy nesteiksi pisaroiksi. Kastepiste on lämpötila, johon ilman on jäähdytettävä, jotta höyry tiivistyy.

Ilmakehässä kondensaatiota nähdään mm. kasteena aamulla, sumuna ja usvana sekä pilvissä. Tiivistyminen syntyy, kun vesihöyry joutuu jäähtymään tai ilman kosteus ylittää kyllästyneisyyden ja ilmanpaineen suhde mahdollistaa nesteiden muodostumisen. Kondensaatiolla on keskeinen merkitys veden kiertokulussa sekä paikallisissa kosteusilmiöissä.

Teollisuudessa kondensaatiota hyödynnetään ja hallitaan monin tavoin. Höyrytiivistys kondensaattoreissa palauttaa nesteen järjestelmään ja vapautuvan lämmön siirtäminen parantaa energiatehokkuutta. Kondensaatiota esiintyy myös jäähdytysjärjestelmissä, ilmastoinnissa ja monissa teollisissa prosesseissa, joissa höyry palautuu nesteeksi kiertoa varten.

Rakennuksissa kondensaation hallinta liittyy kosteudenhallintaan. Eristykset, tehokas ilmanvaihto sekä oikea lämpötila ja kosteus vähentävät tiivistymistä pinnoille, jolloin voidaan ehkäistä homeen kasvua, korroosiota ja rakenteellista vauriota. Ymmärtäminen siitä, milloin ja missä kondensaatiota syntyy, auttaa suunnittelussa ja ylläpidossa.