mittausmenetelmin

Mittausmenetelmin on suomenkielinen termi, jolla tarkoitetaan niitä menetelmiä ja prosesseja, joilla mitattavia suureita arvioidaan, määritellään tai vahvistetaan. Kyseessä on laaja käsite, joka kattaa sekä perinteiset laboratoriometodit että kenttämittaukset sekä kehittyneiden teknologioiden automatisoidut ja digitaaliset järjestelmät.

Sillä tarkoitetaan yleisesti mittaamisen suunnittelua, toteutusta ja tulosten tulkintaa sekä niiden dokumentointia siten, että tulokset ovat toistettavia ja jäljitettävissä standardeihin.

Mittausmenetelmien luokitus perustuu useisiin kriteereihin. Suorat mittaukset mittaavat arvoa suoraan mittauskohteeltaan, kun taas epäsuorat tai välilliset mittaukset arvioivat arvoa jonkin toisen suureen tai tilastollisen Mallin avulla. Korvaavat tai proxy-mittaukset voivat tarjota käytännöllisen vaihtoehdon silloin, kun suora mittaus ei ole mahdollista.

Valinta perustuu haluttuun tarkkuuteen ja epävarmuuteen, kokeita nopeuteen ja kustannuksiin sekä mittauskohteen luonteeseen ja ympäristöön.

Toteutuksessa korostuvat kalibrointi, mittausjärjestelmien jäljitettävyys standardeihin sekä epävarmuuslaskenta. Mittausmenetelmien kuvaus ja vertailu ovat keskeisiä tutkimus- ja laadunvarmistusprosesseja; tulosten on oltava toistettavissa riippumattomien tekijöiden toimesta.

Sovellusaloja on laajalti: fysiikka, kemia, biologia, ympäristötutkimus, terveydenhuolto sekä teollinen tuotanto. Kehitysnopeus yhdistää uudenlaisten sensorien, automaation ja tekoälyn, mikä vaikuttaa mittausmenetelmien suunnitteluun ja validointiin.