metaetiikkaan

Metaetiikka on filosofian ala, joka tutkii moraalin perimmäisiä kysymyksiä ja moraalisen kielen luonnetta. Se kysyy, mitä sanat kuten "hyvä" ja "oikein" tarkoittavat, ovatko moraaliset väitteet totta riippumatta ihmisistä, ja miten moraalinen tieto on mahdollista. Metaetiikka eroaa normatiivisesta etiikasta, joka esittää sääntöjä siitä, miten ihmisten tulisi toimia, sekä deskriptivisestä etiikasta, joka kuvaa moraalikäytäntöjä.

Keskeisiä teemoja ovat moraalin objektiivisuus ja relativismi, moraalisen kielen semantiikka sekä moraalisen todellisuuden luonne. Se kysyy myös, miten moraalinen motivaatio liittyy toimintaan ja miten moraalisia väittäitä voidaan arvioida totuudenmukaisesti.

Suuntauksia ovat realismi ja anti-realismi; luonnollinen (naturalismi) ja ei-luonnollinen (non-naturalismi) näkökulmat; ekspressivismi ja emotivismi; sekä virheteorian kaltaiset positioinnit. Esimerkkejä ajattelijoista ovat G. E. Moore, jonka avoin kysymys -argumentti kyseenalaistaa, että moraalinen käsite voitaisiin selittää luonnollisesti; J. L. Mackie, joka epäilee moraalisen todellisuuden objektiivisuutta; sekä nykyiset ekspressivistit kuten Simon Blackburn.

Metaetiikan tutkimuksella on tilaa sekä kielitieteellisille semantiikkakysymyksille että moraalisen tiedon epistemologialle. Se tarjoaa perustelut ja kriittisen kehikon normatiivisen etiikan keskustelulle sekä auttaa ymmärtämään moraalikeskustelun rajoja.