mediankäyttöä

Mediankäyttö tarkoittaa sitä, miten yksilöt tai ryhmät käyttävät mediasisältöjä ja -alustoja. Siihen sisältyy sekä perinteiset kanavat kuten televisio, radio ja printti että digitaaliset alustat kuten verkkosivustot, mobiilisovellukset ja sosiaalinen media. Mediankäyttö voidaan kuvata ajankäytön, tavoittavuuden ja käytön rakenteen kautta sekä kontekstin mukaan, jossa sisältöä kulutetaan, esimerkiksi kotona, liikkeellä tai työssä.

Mittaus ja mittarit muodostavat mediankäytön tutkimuksen perusosan. Yleisiä mittareita ovat kokonaisaika, jonka ihmiset käyttävät medioihin, sekä kattavuus (osuuus väestöstä, jolla on altistus tietylle medialle). Taajuus kertoo, kuinka usein mediaa käytetään, ja media-mix kuvaa, miten erilaiset kanavat täydentävät toisiaan. Lisäksi tarkastellaan päivittäisiä ja viikoittaisia kulutussessioita sekä cross-media -vaikutuksia. Mittaukseen käytetään sekä itse raportoituja menetelmiä (kyselyt) että passiivisia tiedonlähteitä, kuten verkkosivujen kävijä- ja sovellusanalytiikkaa sekä televiision katselumittareita. Tulokset voivat olla sekä yksilö- että väestötasoisia.

Trendejä mediankäytössä ovat digitalisaatio, mobiililaitteiden yleistyminen ja suoratoistopalvelujen kasvu, mikä on muuttanut katsojan tapaa kuluttaa sisältöä sekä tarjonnan että mainonnan kohdentamisen näkökulmasta. Sosiaalinen media toimii sekä kulutuksen väylänä että sisällön tuottamisen ja verkostoitumisen paikkana, ja käyttäjät usein käyttävät useampaa kanavaa samanaikaisesti.

Käyttö ja merkitys: mediankäyttöä seuraavat tutkijat, julkisyhteisöt, mainostajat ja sisällöntuottajat. Tuloksia käytetään ohjelmallisen suunnittelun, sisällön kehittämisen ja mainonnan kohdentamisen tukena sekä laajemmin yhteiskunnan mediakulttuurin ymmärtämisessä. Haasteisiin kuuluvat mittausyhteensopivuuden varmistaminen, tietosuoja sekä erojen ja harhojen minimoiminen eri ryhmien välillä.