mallinnamiseen

Mallintaminen on prosessi, jossa nähty tai havaittu järjestelmä, ilmiö tai kohde esitetään mallin avulla. Mallin tarkoituksena on ymmärtää, ennustaa tai viestiä sen käyttäytymistä helpommin kuin alkuperäisen järjestelmän kokonaisuus. Mallinnus voi olla käsitteellistä, matemaattista, tilastollista, fysikaalista tai digitaalista.

Erilaisia mallityyppejä ovat esimerkiksi fyysiset mallit (kolmiulotteinen pienoismalli), konseptuaaliset mallit (kaaviot ja skeemat), matemaattiset mallit (yhtälöt kuvaavat järjestelmän lainalaisuuksia), tilastolliset ja koneoppimismallit sekä simulointimallit, joiden avulla voidaan tutkia toimintaa ilman todellisuuden muuttamista.

Mallinnus kuuluu usein vaiheista: tavoitteen määrittäminen, rajauksen asettaminen, tiedon keruu, mallin rakentaminen, kalibrointi ja validointi, tulosten analysointi sekä mallin mahdollinen tarkentaminen. Digitaalisessa ympäristössä käytetään ohjelmistoja kuten laskentamalleja, simulaatioita, CAD-, UML- tai BPMN-työkaluja riippuen kontekstista.

Mallinnuksen tavoitteena on tukea päätöksentekoa, suunnittelua ja oppimista sekä helpottaa viestintää toimijoiden välillä. Käyttökohteita ovat tiedonhallinta, liiketoimintaprosessit, ympäristö- ja urbanistinen suunnittelu, tekninen suunnittelu, taloustiede sekä tuotanto- ja suunnittelualat.

Mallinnukseen liittyy rajoituksia: mallit ovat abstrahointeja eivätkä täysin todellisuutta. Niiden luotettavuus riippuu laadukkaasta datasta, oletuksista ja validoinnista. Mallien tulosten tulkinnassa tarvitaan varovaisuutta ja kontekstin huomioimista.