maankäyttöstrategioita

Maankäyttöstrategiat ovat suunnitelmia, joita kunnalliset, alueelliset ja valtakunnalliset viranomaiset sekä yksityinen sektori käyttävät maan eri käyttötarkoitusten ohjaamiseen. Ne yhdistävät asuinrakentamisen, työpaikat, liikenneinfrastruktuurin, maatalouden, metsät, luonto- ja virkistysalueet sekä kulttuuriperintöä. Tavoitteena on tasapainottaa kasvun tarve ja ympäristön sekä hyvinvoinnin turvaaminen.

Keskeiset tavoitteet ovat kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, elinympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen, sekä taloudellisen toimivuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin takaaminen. Välineinä käytetään kaavoitusta (maakunta- ja asemakaavat), maankäytön suunnittelua, tonttijaot, sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen keinot. Lainsäädäntö ja ohjaus sekä suunnitelmien vuorovaikutus sidosryhmien kanssa muovaavat päätöksiä.

Prosessi perustuu tilannekuvaan, sidosryhmäosallistumiseen, ympäristö- ja vaikutusarviointeihin sekä riskien hallintaan. Käytetään GIS-analyysejä, ennusteita ja monipuolista dataa kehityksen suunnittelussa. Hyödykset ja kustannukset arvioidaan laajasti, ottaen huomioon ekosysteemipalvelut, liikenteen päästöt ja infrastruktuurin kestävyys.

Haasteina ovat paine kaupungistumiseen, haja-asutusalueiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden tukeminen. Ratkaisuja ovat täydennysrakentaminen, brownfield-alueiden kehittäminen, vihreä infrastruktuuri, sekä toimiva liikenne- ja energiainfrastruktuuri. Maankäyttöstrategiat vaihtelevat maamme mukaan, mutta ne pyrkivät kokonaisvaltaiseen hallintaan, jossa eri osa-alueet tukevat toisiaan.