lämpönsäätelyyn

Lämpönsäätely on biologinen prosessi, jolla elävät organismit ylläpitävät optimaalista sisäistä ruumiinlämpöä. Tämä tasapainon säilyttäminen, jota kutsutaan myös homeostaasiksi, on elintärkeää monien fysiologisten toimintojen, kuten entsyymien toiminnan ja aineenvaihdunnan tehokkuuden kannalta. Lämpötilan poikkeamat voivat häiritä solujen ja kudosten normaalia toimintaa, johtaen jopa kuolemaan.

Erilaiset eläimet käyttävät erilaisia strategioita lämpönsäätelyyn. Ektotermit, kuten matelijat ja sammakkoeläimet, saavat lämpönsä ulkoisista lähteistä, kuten auringosta. Ne säätelevät ruumiinlämpöään käyttäytymismuutoksilla, kuten etsimällä varjoa tai paistattelemalla auringossa. Endotermit, kuten nisäkkäät ja linnut, tuottavat lämpöä sisältäpäin aineenvaihdunnan avulla. Ne pystyvät ylläpitämään tasaista ruumiinlämpöä riippumatta ympäristön lämpötilasta.

Lämpönsäätelyyn vaikuttavat useat mekanismit. Nisäkkäillä ääreisosien verisuonten supistuminen tai laajeneminen voi auttaa säilyttämään tai vapauttamaan lämpöä. Hikoilu on toinen yleinen jäähdytysmekanismi, joka perustuu veden haihtumiseen iholta. Villakoiran ja nisäkkäiden tärinä tuottaa lämpöä lihasten supistumisen kautta. Hypotalamus aivoissa toimii kehon termostaattina, vastaanottaen tietoa kehon lämpötilasta ja käynnistäen tarvittavat säätelyvasteet. Kasvitkin säätelevät lämpötilaansa esimerkiksi lehtien asennon muuttamisella tai haihtumisen avulla.