lämpöaltistus

Lämpöaltistus kuvaa tilaa jossa kehon lämpötilan säätely joutuu rasituksen alaiseksi ympäristön kuumuuden vuoksi. Sitä esiintyy sekä ulko- että sisätiloissa, erityisesti kuumina jaksoina tai lämpöaalloilla. Korkea ilmankosteus, säteilylämpö ja rajoittunut ilmanvaihto heikentävät kehon kykyä haihtua ja viilentyä.

Lämpöaltistus syntyy, kun ihmiset ovat tekemisissä kuuman ilman tai ympäristön säteilylämmön kanssa. Tärkeimpiä konteksteja ovat ulkotyö, kuten rakennus- ja maataloustyöt, sekä sisätilat kuten keittiöt, tuotantolaitokset ja palvelusektorin kohteet. Ilmankosteus vaikuttaa evaporatiiviseen viilennykseen ja kasvattaa lämpökuormaa. Myös työvaatteet ja ponnistus voivat lisätä tilannetta.

Lyhytaikainen lämpöaltistus voi aiheuttaa lämpörasitusta: sykkeen nousua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia. Pitkäaikainen tai jyrkkä lämpökuorma voi johtaa lämpöhalvaukseen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöihin. Riski kasvaa, jos keho ei ehdi akklimoitua tai jos nesteytys on riittämätöntä.

Riskiä voidaan vähentää sekä yksilö- että työympäristötasolla. Akklimatisoituminen, riittävä nesteytys ja säännölliset jäähtymispaikat auttavat. Varjo, viilennetyt tilat, hyvä ilmanvaihto ja pukemisen säätö kevyisiin, ruumiin lähelle istuviin vaatteisiin parantavat tilannetta. Hätätilanteessa lämpöhalvaus on kiireellinen tilanne: tilanne on sammutettava, kehon lämpötilaa tulee alentaa nopeasti ja asianmukainen ensiapu sekä hätänumeroon soittaminen on tärkeää. Lämpötilaa ja ilmankosteutta seuraamalla voidaan työkuormaa säätää sekä nojautua ohjeisiin kuten WBGT- tai lämpöindeksiarvoihin kapcsol.