lämpökuorma

Lämpökuorma tarkoittaa rakennuksen sisätilojen ylläpitämiseksi tarvittavaa tai poistettavaa lämpöenergiaa. HVAC-alalla termi viittaa sekä lämmitys- että jäähdytystarpeeseen, ja sitä ilmoitetaan usein kilowatteina (kW) tai design-lämpökuormana, jonka perusteella valitaan lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät.

Lämpökuorma muodostuu ulkoisesta sekä sisäisestä kuormituksesta. Ulkoinen kuormitus koostuu rakennusosan läpi siirtyvästä lämmöstä (lämpövuoto, U-arvot, ilmanvaihdon lämmitys tai jäähdytys) sekä auringon säteilystä. Sisäinen kuormitus syntyy ihmisistä, valaistuksesta, laitteista ja prosesseista. Lisäksi ilmanvaihdon kautta tuodun ulkoilman lämmitys- tai jäähdytöt lisäävät kuormaa. Yksinkertaistettu peruslasku voidaan esittää summana Q = Q_trans + Q_solar + Q_internal + Q_ventilointi.

Laskenta tehdään käyttötarkoituksen, rakennuksen ominaisuuksien ja ulkoilman sääolosuhteiden perusteella. Suunnittelussa käytetään usein sekä staattisia että dynaamisia malleja, ja tuloksena saadaan suunnittelulämpökuorma sekä mahdollisesti huippukuormat vuorokausien ja vuodenaikojen mukaan. Lämpökuorma vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen, käyttökustannuksiin sekä sisäilman laatuun.

Kuorman pienentäminen parantaa energiatehokkuutta. Keinot sisältävät hyvän eristyksen ja ilmanpitävyyden, korkealapaiset ikkunat sekä aurinkosuojaus, lämmön talteenotto, energiatehokkaat ilmanvaihtojärjestelmät sekä tilojen ja järjestelmien älykkään ohjauksen. Dynaaminen sääennusteiden ja käyttäjätoimintojen huomiointi voi vähentää sekä lämmitys- että jäähdytystarvetta.