luontodirektiiveja

Luontodirektiivit ovat Euroopan unionin lainsäädäntöä, joiden päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen unionin alueella. Ne ovat keskeinen osa EU:n ympäristöpolitiikkaa ja pyrkivät turvaamaan Euroopan luonnonperintöä tuleville sukupolville. Tärkeimmät luontodirektiivit ovat lintudirektiivi ja luontodirektiivi.

Lintudirektiivi, viralliselta nimeltään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta, keskittyy yli 400 lintulajin ja niiden elinympäristöjen suojeluun. Se velvoittaa jäsenvaltioita nimeämään erityisiä suojelualueita (SPA-alueita) linnuille tärkeille alueille. Nämä alueet ovat olennaisia lintujen lisääntymiselle, muuttamiselle ja talvehtimiselle. Direktiivi kieltää myös lintujen tahallisen tappamisen tai pyydystämisen sekä niiden munien ja pesien hävittämisen.

Luontodirektiivi, viralliselta nimeltään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä eläimistön ja kasviston suojelusta, laajentaa suojelutoimia koskemaan laajempaa joukkoa luontotyyppejä, eläin- ja kasvilajeja. Se määrittelee yli 200 luontotyyppiä ja noin 1000 eläin- ja kasvilajia, jotka ovat Euroopassa uhanalaisia tai harvinaisia ja tarvitsevat erityistä suojelua. Direktiivin keskeinen mekanismi on Natura 2000 -verkoston perustaminen, joka koostuu jäsenvaltioiden nimeämistä erityisten suojelualueiden (SAC-alueiden) ja SPA-alueiden muodostamista alueista.

Luontodirektiivien tavoitteena on luoda yhtenäinen eurooppalainen suojelualueiden verkosto, joka muodostaa ekologisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Tämän verkoston avulla pyritään varmistamaan, että suojeltavat lajit ja luontotyypit säilyvät elinvoimaisina eri puolilla Eurooppaa. Direktiivit edellyttävät jäsenvaltioilta säännöllistä raportointia ja toimenpidesuunnitelmien laatimista suojelun toteuttamiseksi.