lukukäytäntöjä

Lukukäytäntöjä tarkoittaa erilaisia tapoja, toimintatapoja ja ohjeistuksia, jotka ohjaavat lukemisen prosesseja. Käytännöt voivat olla yksilöllisiä, kuten miten henkilö asettaa lukutilanteen, säätää nopeuttaan tai soveltaa ymmärrystekniikoita, sekä yhteisöllisiä tai organisatorisia, kuten oppilaitosten tavoitteet, lukemisen harjoitukset koulussa tai kirjaston lukemiseen liittyvät ohjelmat.

Koulutuksessa ja mediakasvatuksessa lukukäytäntöjä tarkastellaan usein useiden vaiheiden kautta: predokkina voidaan valmistella tekstiin tutustuminen, seuraavana voi olla aktiivinen lukeminen eli tekstin rakenteen ja merkitysten etsiminen, ja lopuksi palautteen kautta tiivistäminen, muistiin palauttaminen sekä arviointi. Menetelmät voivat sisältää luetun tekstin analysointia, merkkaamista, muistiinpanointeja, kysymyksiä sekä yhteenvetojen laatimista. Digitaalinen lukeminen tuo lisäksi itsenäistä valintaa, sen seuranta ja annotointi.

Konteksti ja kulttuuri vaikuttavat lukutapojen valintaan: kirjojen saatavuus, kielelliset taidot, kirjalliset perinteet sekä teknologinen infrastruktuuri muovaavat käytäntöjä. Tutkimuksessa lukukäytäntöjä tarkastellaan esimerkiksi lukutaitojen kehityksen, erilaisuuden ja kulttuuristen erojen kautta sekä käyttämällä menetelminä haastatteluja, havainnointia ja luettujen tekstien analysointia.

Merkitys: vahvistavat lukutekniikoiden hallintaa, tukevat elinikäistä oppimista ja vaikuttavat sekä yksilön että yhteisön lukutaidon kehitykseen.