lisävaroitusten

Lisävaroitukset ovat varoituksia, jotka täydentävät päävaroitusta ja antavat lisätietoa vaaroista, käyttöturvallisuudesta tai rajoituksista. Ne sijoittuvat usein tuotteen pakkausmerkintöihin, käyttöohjeisiin, turvailmoituksiin sekä digitaalisiin palveluihin, joissa päävaroitus ei yksin kerro kaikesta olennaisesta.

Lisävaroitusten sisältö voi kuvata tarkennetusti riskejä, kohdeyleisää, tarvittavia varotoimia, toiminta-ohjeita, käytön rajauksia sekä yhteystietoja turvallisuusasioissa. Niiden tarkoituksena on ehkäistä väärinkäyttöä, lisätä ymmärrystä ja täydentää lainsäädännön vaatimuksia.

Laillinen ja standardisointiin liittyvä tausta: Suomessa ja EU:ssa lisävaroitukset noudattavat yleisiä tuoteriskien hallinnan ja tiedotuksen periaatteita sekä sektoreittain sovellettavia säädöksiä, kuten tuoteturvallisuusdirektiivejä, CLP- ja REACH-asetuksia sekä alakohtaisia ohjeita. Käytännössä lisävaroitukset tulisi sijoittaa lähekkäin päävaroitusta, olla selkeäsanaisia ja helposti luettavissa, ja tarvittaessa tukea visuaalisilla symboleilla.

Esimerkkejä käytännöistä: kemikaaleilla lisävaroitukset voivat täydentää päävaroitusta räjähdys- tai myrkytysriskin lisäksi; elektroniikassa ne voivat käsitellä akun turvallisuutta, lämpötilarajoituksia tai hävittämisohjeita; lääkinnällisissä laitteissa lisävaroitukset voivat viitata käyttörajoituksiin tai lääketieteellisiin varoituksiin. Tunnistettavia käytäntöjä ovat selkeä kieli, oikea koko ja kontrasti sekä saavutettavuuden huomiointi.

Syventävä termi: lisävaroitusten genetiivi "lisävaroitusten" esiintyy suomen teksteissä esimerkiksi lauseissa "lisävaroitusten tarkoitus on..." tai "lisävaroitusten sisältö". Yksittäisen varoituksen vastine on "lisävaroitus".