lisätyötaakka

Lisätyötaakka tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijän tavallinen työmäärä kasvaa tai työn suorittamiseen liittyy suurempi vaatimustaso kuin aiemmin on pidetty kohtuullisena. Se voi olla sekä määrällistä (lisätyötunnit) että laadullista (korkea kognitiivinen kuorma, jatkuvat keskeytykset, monipuolinen roolimateriaali).

Lisätyötaakka syntyy usein organisaation muutoksista, kiertävistä projekteista, vähenneestä henkilöstömäärästä, tiukoista tavoitteista sekä byrokratiallisäyksestä. Se voi ilmetä erityisesti aloilla, joissa on asiakaspalvelun tai hoitotyön kaltaisia ajoittaisia huippuhuippuja, mutta ilmiö on laajasti läsnä eri sektoreilla ja työtehtävissä. Se voi olla sekä tilapäistä (esim. projektin loppuvaihe tai sesonki) että pitkäaikaista, kun resurssit eivät kohtaa työn määrää.

Vaikutukset voivat olla merkittäviä: lisätyötaakka lisää stressiä ja uupumusta, heikentää työmotivaatiota, heikentää terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä virheiden ja henkilöstön vaihtuvuuden riskiä. Se voi myös heikentää työtehoa ja asiakaskokemusta, jos kuorma ei ole hallinnassa.

Mittaaminen ja hallinta tapahtuvat sekä itsearvioinnin että organisaation mittareiden avulla. Tärkeitä keinoja ovat selkeät roolit ja vastuut, prosessien sujuvoittaminen, tarpeettomien hallinnollisten tehtävien vähentäminen, lisäresurssien tai joustavan aikataulun tarjoaminen sekä teknologian ja automatisoinnin hyödyntäminen. Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon sekä työterveyden ja hyvinvoinnin ohjelmat tukevat kestävää työkuorman hallintaa.