lisämunuainen

Lisämunuainen on parillinen endokriininen rauhanen, joka sijaitsee kummankin munuaisen yläpuolella kapselin vieressä. Se koostuu kahdesta toiminnallisesti eriytyneestä osasta: kuorikerroksesta (korteks) ja ydin (medulla). Korteks tuottaa steroidihormoneja, kuten mineralokortikoideja (aldosterooni), glukokortikoideja (kortisoli) sekä androgeeneja. Ydin erittää katekolamineja (adrenaliini ja noradrenaliini). Hormonien tuotantoa säätelee pääasiassa hypotalamus-aivolisäke-järjestelmä (ACTH). Lisämunuaiset osallistuvat stressivasteeseen, aineenvaihdunnan säätelyyn sekä veden ja suolan tasapainon ylläpitoon.

Kliininen merkitys: Lisämunuaiset voivat olla vajaatoiminnassa (Addisonin tauti), liikatoiminnassa (Cushingin oireyhtymä) tai kehittyä kasvaimia. Addisonin taudissa oireita ovat väsymys, lihasheikkous, hypotensio ja hyperpigmentaatio; Cushingin oireyhtymässä keskivartalolihavuus, ihon ohentuminen, lihasheikkous ja veren sokerin kohoaminen; feokromosytooma on lisämunuaisen ytimeen liittyvä kasvain, joka tuottaa katekolamiineja ja aiheuttaa verenpaineen vaihteluita sekä päänsärkyä, hikoilua ja sydämentykytystä.

Diagnosikka ja hoito: Epäiltäessä hormonaalista häiriötä tehdään verinäytteet (plasman metanefriinien mittaus) tai virtsanäytteet (24 h metanefriinien erittyminen) sekä kuvantaminen (CT/MRI). Pheokromosytooman hoito on kirurginen poisto, usein preoperatiivisella alfa-salpausella verenpaineen hallinnassa. Lisämunuaisen vajaatoimintahoidetaan korvaushoidolla (glukokortikoidit ja mahdollisesti mineralokortikoidit); seuranta on pitkäaikaista.