linolihappoa

Linolihappo on 18-hiiliinen monityydyttymätön rasvahappo, jossa on kaksi cis‑kaksinkertaista sidosta. Sen tyypilliset sidokset esiintyvät positions 9 ja 12 (9,12‑cis‑octadekadienoihappo) ja se kuuluu omega-6-ryhmään. Linolihappo on välttämätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty syntetisoimaan riittävästi; siksi sitä on saatava ruokavaliosta.

Biokemiallinen rooli ja aineenvaihdunta: Linolihappo toimii solukalvojen lipideissä tärkeänä rakennusaineena ja antaa elimistölle esiasteita eikosanoidien tuotannolle. Desutraation ja pidentämisen kautta linolihappo voi muuntua gamma-linoleenihapoksi ja edelleen arakidonihapoksi. Näistä polkuista muodostuu bioaktiivisia yhdisteitä kuten prostaglandiineja ja leukotrieeneja, jotka osallistuvat tulehdukseen, verenkiertoon sekä immuunijärjestelmän säätelyyn. Tasapaino omega-6- ja omega-3-rasvahappojen saannissa vaikuttaa näiden tulehduksellisten signaalien suuntaan.

Ravinnon lähteet ja saanti: Kasviöljyt ovat tärkeimmät linolihapon lähteet, kuten auringonkukka- sekä rapsiöljy sekä maissi- ja soijaöljyt. Myös pähkinöissä ja siemenissä on linolihappoa, mutta määrät vaihtelevat. Suositukset vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan, mutta yleisesti energiaosuudesta suositellaan noin 4–5 prosenttia linolihapon saannista. Tärkeää on myös pitää omega-6- ja omega-3-rasvahappojen saanti tasapainossa.

Voi-ilmiöt ja näytöt: Linolihapon puutos on harvinainen kehittyneissä maissa, mutta sen krooninen puute voi vaikuttaa ihon ja yleisen kasvun kunnossapitoon. Liiallinen linolihapon saanti ilman riittävää omega-3-huotaisessa ruokavaliossa voi vaikuttaa tulehduksellisiin prosesseihin; kokonaisruokavalion tasapainon huomiointi on tärkeää. Linolihappo on tunnistettu ja tutkittu ravitsemuksellisesti yli vuosisadan ajan, ja sen rooli koostuu sekä rakenteellisesta että toiminnallisesta tasosta solu- ja kudostasolla.