limakalvoon

Limakalvo on kosteaa kudosta, joka peittää kehon ontelot ja rakenteet, jotka ovat yhteydessä ulkoiseen ympäristöön. Limakalvo koostuu epiteelikerroksesta ja sen alle sijoittuvasta lamina proprian sidekudoksesta, ja sitä tukevat usein rauhaset, jotka erittävät limaa. Limakalvojen tehtävä on kosteuden ylläpito, suojaaminen sekä osittainen osallistuminen imuneste- ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Epiteelityypit sekä limakalvojen rakenne vaihtelevat paikasta riippuen. Hengitysteissä limakalvo on usein liikkuva ja ciliaa sisältävä, ts. liikuttavaa epiteeliä, joka yhdessä liman kanssa osallistuu ilman epäkohtien poistamiseen. Ruoansulatuskanavassa epiteeli on yleensä yksikerroksista tai useammasta kerroksesta koostuvaja soluja, ja limaa muodostavat goblet-soluja. Esimerkiksi suun ja emättimen limakalvot voivat muodostua kerrostuneista epiteelisoluista. Limakalvon alla oleva lamina propria sisältää verisuonia sekä immuunipuolustukseen osallistuvia soluja.

Toiminnot kattavat suojaavan ja kosteuttavan roolin lisäksi immuunisuojelun. Limakalvot erittävät limaa, joka helpottaa peptidesien ja mikrobien torjuntaa sekä pieneliöiden eliminointia. Hengitysteissä liman ja ciliumien yhteistoiminta edistää epäpuhtauksien poistoa, kun taas ruoansulatuskanavassa limakalvo toimii sekä esteenä että aistin- ja imeytymistehtävien tukena. Limakalvot ovat usein herkempiä erilaisten ärsytysten, kuivumisen tai infektioiden kohteena.

Sijaintinsa ansiosta limakalvot esiintyvät monissa elimistön osissa: hengitysteissä (nenäontelo, nielu, keuhkoputket), ruoansulatuskanavassa (suun, ruokatorven, maha- ja suolistot), virtsateissä sekä genitaalialueilla ja silmämunan sidekalvossa. Kliinisesti limakalvojen kunto on tärkeä terveysmittari; kuivuminen, tulehdukset ja autoimmuunisairaudet voivat heikentää limakalvojen suojaavia toimintoja. Limakalvojen tutkimusta hyödynnetään myös rokotteiden antamisen reitteinä sekä paikallisten lääkkeiden kohdentamisessa.