liikennehäiriöitä

Liikennehäiriöt ovat neurologinen oire- ja sairausryhmä, joka kattaa liikkeiden aloituksen, suorittamisen, koordinaation ja rytmin sekä tahattomat liikkeet. Ne voivat johtua keskushermoston rakenteiden vaurioista, kuten basaaliganglioiden, pikkuaivojen tai aivokuoren yhteyksistä, ja ne voivat olla sekä primaarisia sairauksia että sekundaarisia muiden sairauksien tai lääkkeiden vaikutusten seurauksia.

Parkinsonismi, dystonia, koreat, ataksia, vapina ja tic-häiriöt ovat tyypillisiä liikennehäiriöiden alatyyppejä. Parkinsonismi tarkoittaa liikkeiden hidastumista, jäykkyyttä ja levossa ilmenevää vapinaa. Dystoniassa lihasten pitkäaikaiset supistukset aiheuttavat epätyypillisiä asentoja ja toistuvia liikkeitä. Koreat ovat nopeita, epärytmisia liikkeitä, jotka voivat kohdistua kehon mihin tahansa lihasryhmään. Ataksia heikentää tasapainoa ja koordinaatiota. Vapina voi olla levossa tai liikuttaessa. Tic-häiriöt ovat toistuvia, tahdosta riippumattomia liikkeitä tai ääniä.

Diagnoosi perustuu neurologiseen tutkimukseen sekä potilaan historiaan ja havainnointiin; kuvantaminen (kuten MRI) ja laboratoriodiagnostiset tutkimukset auttavat erottamaan muut sairaudet. Geneettinen tutkimus voi olla hyödyllinen joissain perinnöllisissä tapauksissa.

Hoidossa painotetaan oireiden lievittämistä ja toimintakyvyn ylläpitoa. Parkinsonismissa käytetään levodopaa ja/tai dopaminergisiä lääkkeitä sekä tarvittaessa leikkausvaihtoehtoja. Dystoniassa hyödynnetään botuliinitoksiini-injektioita, antikolinergisiä aineita sekä joissakin tapauksissa syvä aivostimulaatio. Fysioterapia, liikunta ja harjoittelut tukevat liikkeiden hallintaa. Hoitoa sovelletaan yksilöllisesti ja pitkäaikaisessa seurannassa.

Ennuste riippuu taustalla olevasta sairaudesta; liikennehäiriöt ovat yleisimpiä iän myötä, ja eteneminen sekä oireiden vakavuus vaihtelevat suuresti.