aivostimulaatio

Aivostimulaatio tarkoittaa erilaisia hoitomuotoja, joissa aivojen toimintaa muokataan tarkoituksellisesti sähköisesti, magneettisesti tai muilla stimulaatioilla. Tavoitteena on vaikuttaa aivojen verkkoihin ja toimintakykyyn, esimerkiksi oireiden lievittämiseksi tai kognitiivisten/ motoristen toimintojen tukemiseksi. Menetelmät voivat olla ei-invasiivisia tai invasiviisia, ja ne soveltuvat eri sairauksien hoitoon sekä tutkimukseen.

Ei-invasiiviset aivostimulaatiotekniikat käsittävät muun muassa transkraniaalisen magneettistimulaation TMS ja sen variaatiot sekä transkraniaalisen sähköstimulaation tDCS. Niiden etuna on pienemmät invasiohakut sekä nopea takaisinotto, mutta vaste vaihtelee yksilöllisesti ja hoitojaksoja voidaan tarvita useita. Invasiiviset vaihtoehdot, kuten syväaivostimulaatio DBS ja muut kirurgisesti asennettavat stimulaatioritilit, käyttävät elektrodeja aivojen sisällä tai sen ympärillä. Lisäksi joitakin hoitoja kohdennetaan vieraalta ytimiltä tulevien signaalien kautta, kuten vagushermoston stimulaatio VNS, joka vaikuttaa aivotoimintaan.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi Parkinsonin taudin ja muiden liiketoimintahäiriöiden oireiden lievittäminen, hoito-refraktaalinen masennus, obsessiivis-kompulsiivinen häiriö sekä epilepsia. Aivostimulaatio voi parantaa motorisia toimintoja, vähentää kivuitta tai edesauttaa kielellisiä ja kognitiivisia prosesseja sekä unta. Hoitojen teho ja turvallisuus riippuvat menetelmästä, yksilöllisestä vasteesta sekä hoitokokonaisuudesta. Yleisten haittavaikutusten riskit vaihtelevat: päänsärky, ärtyneisyys, ihon tai kanyylien haitat sekä harvinaisissa tapauksissa muistille tai kognitiolle vaikuttavat vaikutukset. Tutkimus jatkuu erityisesti pitkäaikaisvaikutusten ja yksilöllisen vasteen ymmärtämiseksi. Aivostimulaatio on säädeltyä terveydenhuoltoa ja sitä tarjotaan ammattilaisvalvonnassa kliinisissä hoitolaitoksissa.