lihavuuteen

Lihavuus on krooninen tila, jossa kehon rasvakudoksen määrä ja jakautuminen ovat epätavallisen suuret, ja jossa terveysriskejä esiintyy huomattavasti tavallista suuremmin. Yleistasoisessa luokituksessa lihavuus määritellään usein kehon massan indeksillä (BMI), joka lasketaan painon (kilogrammoina) ja pituuden (metreinä) neliön suhteena. BMI on 30 tai suurempi, kun taas 25–29,9 tulkitaan ylipainoksi. Lisäksi kehon rasvan jakautuminen, erityisesti vyötärönympärys, voi kuvata terveydellisiä riskejä paremmin kuin pelkkä BMI.

Lihavuuden taustalla ovat usein monimutkaiset syyt, mukaan lukien geneettinen alttius, aineenvaihdunnan tekijät sekä ympäristötekijät kuten ruokavalio, liikunnan määrä, unihäiriöt ja voimakkaat sosioekonomiset sekä psykologiset tekijät. Lievemmistä painonlisäyksistä voi kehittyä lihavuus asteittain, jos energiankulutus pysyy jatkuvasti alhaisena suhteessa energian saantiin.

Terveyshaittoja on monia: lisääntynyt riski kardiovaskulaarisiin sairauksiin (ilkivaltimoiden rasvoittuminen, sydäninfarkti), tyypin 2 diabetes, joidenkin syöpien riski, nivelvaivat sekä hengitys- ja uniapnea. Lihavuus voi myös heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa stigmaa sekä syrjintää.

Hoito on yksilöllistä ja moniammatillista. Perusta on pysyvä elämäntapamuutos: ravitsemuksellisesti tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Painonpudotusta voidaan tukea myös lääkehoidolla tai kirurgisilla menetelmillä, kuten bariatrialla, erityisesti vaikeissa tapauksissa. Ennaltaehkäisy keskittyy varhaiseen interventioon, terveisiin ruokailutottumuksiin ja liikunnan edistämiseen sekä yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin ravitsemuksen ja liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi.

---