lentokonejärjestelmiin

Lentokonejärjestelmiin viitataan laajasti lentokoneen eri teknillisistä ja toiminnallisista komponenteista, jotka mahdollistavat sen suunnittelun, toiminnan ja turvallisuuden. Nämä järjestelmät voidaan ryhmitellä pääasiassa lentokelpoisuuteen, ohjaukseen, navigointiin, voimanlähteisiin, hallintaan ja turvallisuuteen liittyviksi alajärjestelmiksi.

Lentokelpoisuuteen vaikuttavat järjestelmät, kuten siipien ja ruumiin rakenteet, varmistavat koneen kestävyyden ja aerodynaamiset ominaisuudet. Ohjausjärjestelmät, kuten peräsimet, siipipyörät ja ohjaimet, mahdollistavat lentokoneen liikkeen hallinnan. Modernit lentokoneet käyttävät usein sähkömekaanisia tai fly-by-wire -järjestelmiä, joissa ohjaimet lähettävät signaaleja koneen tietokoneille, jotka ohjaavat suoraan ohjauspintoja.

Navigointijärjestelmät, kuten GPS, VOR/DME ja ILS, auttavat lentäjiä määrittämään sijaintinsa ja suunnan. Voimanlähteenä toimivat moottorit tai turbiinit, jotka voivat olla perinteisiä polttomoottoreita tai nykyaikaisempia turbiinimoottoreita. Voiman siirtoon käytetään propelleja tai tuulivoimakoneiden siipiä.

Lentokoneen hallintajärjestelmät, kuten autopilotti ja ohjauslaitteet, helpottavat lentäjän työtä ja parantavat turvallisuutta. Turvallisuuteen liittyvät järjestelmät, kuten ilmanpaineen säätö, paloturvajärjestelmät ja hätävarusteet, ovat olennainen osa lentokoneen suunnittelua. Lisäksi nykyaikaiset lentokoneet varustetaan usein monenlaisilla turvajärjestelmillä, kuten varmuuskopioiduilla järjestelmillä ja hälytysjärjestelmillä, jotka varmistavat toiminnan jatkumisen vaarallisten tilanteiden sattuessa.