laskimopaineen

Laskimopaine viittaa veren paineeseen laskimoissa. Yleisesti käytetty käsitys on keskuspainemittaus (central venous pressure, CVP), joka mittaa suurten laskimoiden, erityisesti oikean eteisen läheltä, painetta. Arvot ilmoitetaan millimetreinä elohopeaa (mmHg). Laskimopaine on tyypillisesti alhaisempi kuin valtimoissa, mutta se voi vaihdella suuresti elimistön tilan mukaan.

CVP:n normaaliarvoisuus vaihtelee: yleisesti noin 2–6 mmHg, joskus 0–8 mmHg riippuen asennosta ja hengityksestä. Hengitys ja keuhkofunktio vaikuttavat mittaustulokseen, ja mittaus joko suoritetaan end-expiration -tilassa tai tulkitaan tämän vaihtelun perusteella. Laskimopaine heijastaa oikean eteisen paineita ja siten veren paluuta sydämeen sekä täyttötilavuutta.

Fysiologisesti laskimopaine liittyy laskimoiden toleranssiin (kapacitans), veren tilavuuteen ja paluulinkiin sydämeen. Suureneminen voi johtua nesteen ylivuodosta, sydämen vajaatoiminnasta, keuhkojen tai suurten laskimoiden poikkeavuuksista, sekä keuhkopaineiden noususta. Matala laskimopaine voi viitata hypovolemiaan, verenvuotoon tai dehydraatioon.

Mittausmenetelmät ja sovellukset: keskuspainetta mitataan katetrin kautta ja sitä käytetään potilaiden nestehoidon ja sydämen toiminnan arvioinnissa. Ei-invasiivisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi perifeerisen laskimon paineiden arviointi tai ultraäänitutkimukset, kuten laskimoiden kokonaistilan ja alaosan tilavuusvaihtelujen arviointi. Laskimopaineen ymmärtäminen on tärkeää sydämen ja verenkierron heikentymien diagnostiikassa sekä nestehoidon johtamisessa.