laserointi

Laserointi on prosessi, jossa kohteeseen kohdistetaan erittäin fokusoitu laser-säde materiaalin muokkaamiseksi. Säteen aiheuttama energia saa paikallisen lämpötilan nousemaan nopeasti, mikä voi johtaa materiaalin poistumiseen, sulamiseen tai kemiallisen rakenteen muutokseen. Tämän avulla voidaan sekä poistaa materiaalia että muokata pintaa tai käsitellä kappaleen läpi.

Laseroinnin tyypit voidaan jakaa useisiin kategorioihin. Kaiverrus eli engraving tarkoittaa syvyyden tai kuvion muodostamista painuvasti pinnalle, usein pienellä poistolla. Merkkaus eli marking pyrkii muodostamaan kontrastia pinnalle tilanteessa, jossa materiaalia ei välttämättä poisteta paljon. Leikkaus ja poraus käyttävät suurempaa tehoa, jolloin koko kappale tai sen läpi kulkevat reiät syntyvät. Näitä muotoja voidaan käyttää sekä teknisiin että koristeellisiin tarkoituksiin.

Laitteistossa yleisiä vaihtoehtoja ovat CO2-, kaarilaserit (fiber) ja Nd:YAG-lasers; valittu teknologia riippuu materiaaleista ja sovelluksesta. Aallonpituus vaikuttaa suurimmaksi osaksi siihen, kuinka hyvin materiaali absorboi säteen, minkä vuoksi esimerkiksi orgaaniset materiaalit soveltuvat usein CO2-laserilla ja metallit fiber-laserilla. Prosessi säädetään teholle, nopeudelle, fokusoimiselle sekä mahdolliselle suuttimen avulla käytettävälle kaasulle, kuten hiilidioksidille tai nitrogenille, pölyn poistamiseksi.

Käyttökohteita ovat muun muassa teollinen merkintä ja kaiverrus, puun ja muovien leikkaus sekä lasi- ja metallituotteiden pintakäsittely. Laserointi tarjoaa tarkkuutta, nopeutta ja ei-kontaktia, mutta vaatii asianmukaiset turvatoimet ja huoltoa. Turvallisuusmääräykset korostavat suojalasien tarvetta, suojauksia ja asianmukaisia tuuletus- sekä säätötoimenpiteitä.