kaiverrus

Kaiverrus on taiteellinen ja tekninen prosessi, jossa kovaan pintaan muotoillaan kuvioviivoja, tekstiä tai kuvaa poistamalla materiaalia tai naarmuamalla pintaa. Kaiverrusta sovelletaan erilaisiin materiaaleihin, kuten metalliin ja jalometalleihin, puuhun, kiveen, lasiin sekä keramiikkaan. Tekniikoita on sekä käsin että koneellisesti, ja kaiverrus voi olla syvää tai pintakaiverrusta.

Käsinkaiverrus perustuu kaiverrusteriin ja teriin, joiden avulla viivat leikataan pintaan. Koneellinen kaiverrus käyttää työstökoneita kuten CNC-koneita sekä laserkaiverrusta, joka merkitsee tai muokkaa pintaa energiansa avulla. Kemiallinen happo- tai etching-kaiverrus on yleistä erityisesti lasin ja metallin pintojen käsittelyssä. Tekniikan valintaan vaikuttavat materiaali, haluttu lopputulos sekä käytön kesto.

Historia: Kaiverrus on vanha tekniikka, jota on käytetty useissa kulttuureissa jo antiikin ajoista alkaen. Signet-rinkojen, rahojen ja muistoesineiden reunojen sekä tekstien ja kuvioiden merkitsemistä on pidetty tärkeänä tapana osoittaa omistajuutta, tunnistaa yhteisöjä ja luoda koristeellisia teoksia. Tekniikka on kehittynyt vaiheittain käsityöstä teollisuuteen ja nykyään kattavasti sekä perinteisten että modernien materiaalien parissa.

Nykykäytössä kaiverrusta käytetään laajasti koruissa, palkinnoissa, muistoesineissä sekä arkkitehtuurin ja lasi- sekä kivipintojen yksityiskohdissa. Uudet tekniikat, kuten laser- ja CNC-kaiverrus, mahdollistavat erittäin tarkat kuviot ja toistettavuuden. Kaiverrusten säilyvyys edellyttää sopivaa hoitoa ja suojauksia erityisesti metallien osalta.