hiilidioksidille

Hiilidioksidi (CO2) on väritön, hajuton kaasu, joka koostuu yhdestä hiiliatomista ja kahdesta hapen atomista. Sen kemiallinen kaava on CO2. Hiilidioksidia syntyy luonnostaan hengityksen, palamisen ja tiettyjen biologisten prosessien seurauksena, ja sitä on ilmakehässä noin 0,04 prosenttia tilavuudesta.

Hiilidioksidi on tärkeä osa maapallon hiilen kiertoa. Kasvit käyttävät sitä fotosynteesiin, jolloin hiili siirtyy orgaanisiin yhdisteisiin. Veteen liuennut CO2 muodostaa hiilihappoa, ja merien hiilijärjestelmä vaikuttaa sen pH-arvoon. Ilmakehän ja merien välillä tapahtuva vaihtelu muokkaa ekosysteemejä ja ilmastoa.

Teollisuudessa CO2 syntyy palamisessa tai eristetään ilmasta; sitä voidaan valmistaa ja varastoida erikseen. Sitä käytetään juomien hiilihapotukseen, elintarvikkeiden hapetukseen, hitsauksessa sekä kaupallisissa jäähdytysjärjestelmissä sekä palontorjunnassa, esimerkiksi hiilidioksidipohjaisissa sammutusjärjestelmissä.

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jonka ilmakehän pitoisuuksien kasvulla on merkittäviä vaikutuksia ilmastoon. Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä puhdasta energiaa, parantamalla energiatehokkuutta ja kehittämällä päästöttömiä teknologioita sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Turvallisuusnäkökulmasta korkeat pitoisuudet voivat tukehtua suljetuissa tiloissa, joten ilmanvaihto ja varoitusjärjestelmät ovat tärkeitä.

CO2:n pitoisuudet mitataan ja seurataan eri sovelluksissa ppm- tai voluuttiasteikolla. Yleisiä mittausmenetelmiä ovat optiset ja sähköiset CO2-sensorit sekä laboratoriokokeet. Kansainväliset ja kansalliset säädökset ohjaavat päästöjen seurantaa, raportointia ja hyväksyttyjä käyttötapoja.