kustannustenjaon

Kustannustenjaon tarkoittaa prosessia, jossa organisaation syntyvät kustannukset jaetaan eri kohteisiin siten, että kustannukset voidaan kohdistaa oikeudenmukaisesti tuotteille, palveluille, projekteille, osastoille tai asiakasryhmille. Tavoitteena on tuottaa tarkempi kustannusperuste päätöksenteon tueksi ja hinnoittelun pohjaksi.

Kohteita kustannustenjaossa voivat olla muun muassa tuotteet, palvelut, projektit, toimintayksiköt, asiakas- tai tuotekategoriat sekä palvelukeskukset. Yleisiä kustannuksia jaon perusteita ovat tilankäyttö, työaika, laitteiden käyttö, tuotemäärät, myynti- tai volyymi sekä muun tuotannon toimintaan liittyvät mittarit. Kustannusajurit mittaavat, kuinka paljon yhden kohteen kustannukset vaikuttavat kokonaiskustannuksiin.

Menetelmät kustannustenjaossa vaihtelevat monessa organisaatiossa. Yleisimpiä ovat suora kohdistus, jossa kustannukset kohdennetaan suoraan kohteisiin ilman välivaiheita, sekä vaiheittainen jaon menetelmä, jossa kustannukset siirretään ensin tiettyihin jakopaikkoihin ja edelleen kohdentuvat kohteisiin. Käänteinen tai vastaperusteinen menetelmä soveltuu tilanteisiin, joissa on mahdollista keskittää kustannukset keskitettyihin palveluihin ennen kohdentamista. Aktiviteettiperusteinen kustannuslaskenta (ABC) on monimutkaisempi mutta usein tarkempi tapa jakaa kustannuksia niiden todellisten toiminnan ajureiden perusteella.

Kustannustenjaon toteutus vaatii tarkkaa dataa, selkeää ohjeistusta sekä läpinäkyvää hallintaa ja dokumentointia. Hyödyt näkyvät parempana hinnoitteluna, parempana tuotto- ja kustannusanalyysinä sekä resurssien kohdentamisen parantamisena. Haasteina ovat tietotarpeiden kartoitus, mittareiden valinta ja ylläpito sekä järjestelmien integrointi.