kumppanitähdestä

Kumppanitähti on tähti, joka kuuluu gravitaalisesti sidoksissa olevaan tähtijärjestelmään toisen tähden tai useamman tähden kanssa. Tällaiset järjestelmät muodostuvat yleensä binääri- tai monijärjestelmistä, joissa tähdet kiertävät yhteistä massakeskipistettä. Kumppanitähtiä voidaan luonnehtia kahdella tavalla: ne voivat olla toistensa gravitaalisti sidottuja (sidottuja kumppaneita), tai ne voivat aluksi näyttää vierekkäisiltä tähdiltä, mutta olla vain optisia kaksoistähtiä, joissa toinen tähti ei ole gravitaalisesti sidoksissa toiseen.

Kumppanitähden olemassaolon voi todistaa useilla havainnoilla. Yhteinen liike (properti liike) ja radiaalinen liike osoittavat, että tähdet liikkuvat yhdessä. Kiertoaikojen pituudet vaihtelevat hyvin lyhyistä päiviin ja vuosikymmeniin sekä pitkiin, jopa miljoonien vuosien jaksoihin. Kuinka tiheästi kumppanitähdet ovat sidoksissa toisiinsa ja millaisessa järjestelmässä ne ovat, määrittää myös systemaattisesti toistuvan kiertoradan dynamiikka.

Kumppanitähdet voivat syntyä tähtien muodostumisen yhteydessä tai myöhemmin gravitaalisten vuorovaikutusten seurauksena. Monijärjestelmät ovat yleisiä, ja niiden kehitys sekä mahdollinen massasiirto voivat vaikuttaa muun muassa kiertoratoihin ja mahdollisten eksolentojen muodostumiseen.

Kumppanitähdet vaikuttavat myös planeettojen muodostumiseen ja kehitykseen. Yhteisellä kiertoradalla olevat planeetat voivat olla circumbinary- tai circumsystem-tyyppisiä, ja niiden kehitys poikkeaa yksittäisten tähtien ympärillä olevan planeettajärjestelmän kehityksestä.

Esimerkkejä tunnetuista kumppanitähdistä ovat Alpha Centauri -järjestelmä (AB-kaksoset, Proxima Centauri mahdollinen kolmas kumppani) sekä Siriusin kaksikko. Kumppanitähdet voivat siten tarjota arvokkaita tietoja tähtien muodostumisesta, evoluutiosta ja tähtijärjestelmien dynamiikasta.