kriisihallintaa

Kriisihallintaa tarkoittaa toimintojen ja menettelyiden kokonaisuutta, jonka tavoitteena on ehkäistä kriisejä, varautua häiriöihin, vastata niiden vaikutuksiin sekä toipua niistä mahdollisimman nopeasti. Kriisihallinta on monialaista ja -tasoista, ja siihen osallistuvat hallinto, pelastus- ja turvallisuusviranomaiset, elinkeinoelämä sekä kansalaiset.

Kriisihallinnan keskeiset vaiheet ovat ennakoiva riskinarviointi ja ehkäisy, varautuminen ja suunnittelu, reagointi poikkeustilanteissa sekä elpyminen ja palautuminen. Toimia toteutetaan sekä järjestelmällisen varautumisen kautta että tilanteen kehittyessä tapahtuvalla reagoinnilla. Tavoitteena on ylläpitää tai palauttaa kriittisten palvelujen toimivuus sekä minimoida vahingot.

Toimintaperiaatteisiin kuuluu yhteinen johtamisjärjestelmä, tilannekuvan ylläpito, päätöksenteko, logistiset ratkaisut sekä tiedottaminen. Kriisinhallinta edellyttää tehokasta koordinointia eri viranomaisten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteisön välillä sekä selkeää roolijaon ja viestintäkanavien hallintaa. Harjoitukset ja simulaatiot sekä tiedonhallinta ovat keskeisiä kehittämisen välineitä.

Esimerkkejä kriiseistä ovat luonnonkatastrofit, suuret onnettomuudet, epidemiat sekä kyberuhat ja infrastruktuurin häiriöt. Kriisinhallinnan tavoitteena on turvata kansalaisten turvallisuus, ylläpitää kriittinen infrastruktuuri sekä varmistaa yhteiskunnan jatkuvuus ja taloudellinen vakaus.

Kansainvälisessä kontekstissa kriisihallintaa koordinoidaan osana kansallista turvallisuus- ja kriisinhallintapolitiikkaa, ja yhteistyö toteutuu esimerkiksi EU:n pelastusmekanismien sekä YK:n rauhanturva- ja humanitaarisen avun puitteissa.