korjaushankkeissa

Korjaushankkeissa tarkoitetaan toimintoja, joiden tavoitteena on palauttaa, parantaa tai pidentää olemassa olevan rakennuksen, infrastruktuurin tai teknisen järjestelmän toimintakykyä. Niissä keskitytään korjaamiseen, saneeraukseen, päivitys- ja kunnossapitotoimiin sekä kunnossapitoon, eikä niinkään uuden rakentamisen toteuttamiseen.

Hyödyntämisen ja käyttöikän pidentämisen vuoksi korjaushankkeet alkavat usein tarveharkinnasta ja kuntoarvioista. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma ja toteutussuunnitelma, jonka perusteella määritellään laajuus, aikataulu ja kustannukset. Hankintamenettely voi sisältää kilpailullisia urakkatarjouksia, suunnittelu- ja rakennusvaiheita sekä mahdollisesti rahoituksellisia kumppanuusmalleja, kuten Design-Build tai PPP-ratkaisut. Toteutusvaiheessa korostuvat turvallisuus, laatu, aikataulujen noudattaminen sekä kustannusten hallinta. Lopuksi rakennus luovutetaan käyttäjille ja laaditaan ylläpito- ja kunnossapitosuunnitelma.

Korjaushankkeiden tavoitteena on useimmiten energiatehokkuuden parantaminen, esteettömyyden lisääminen, asennettujen järjestelmien luotettavuuden kasvattaminen sekä käyttöturvallisuuden kohottaminen. Ne voivat myös pienentää pitkän aikavälin kiinteistön ylläpitokustannuksia ja pidentää rakenteiden käyttöikää. Keskeisiä sidosryhmiä ovat kiinteistön omistajat, käyttäjät, suunnittelijat, urakoitsijat, valvojat sekä viranomaistahot. Haasteita voivat olla rahoitus, kohteiden historiallinen arvo, säävarat ja epävarmuustekijät sekä toimialan regulaatiot.

Teknologian kehitys vaikuttaa korjaushankkeisiin. Rakennusten tiedon mallinnus (BIM), kuntoarvioinnit ja elinkaarianalyysi auttavat suunnittelussa ja seurannassa, kun taas energiatehokkuus- ja kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat ratkaisuja.