kontrastivaatimusten

Kontrastivaatimukset ovat kielitieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan niitä kontrasteja, joita kielessä pidetään olennaisina erottamaan merkityksiä. Kontrasteja voi esiintyä eri tasoilla: fonologisella (äänteiden erottavuudet), morfologisella (taivutus- ja rakennemuodoissa ilmenevät erot), syntaktisella (lauserakenteiden järjestys tai rakenteelliset poikkeamat) sekä semantisella (sanojen tai ilmauksien merkityserot). Kontrastivaatimukset kuvaavat siis sitä, mitkä erot ovat kielessä merkityksen kannalta relevantteja ja miten ne muodostavat identiteetin kielen ilmaisuihin.

Käytännössä kontrastivaatimukset ohjaavat kielen kuvausta ja vertailevaa tutkimusta. Ne auttavat tutkijoita määrittelemään, mitkä ilmaisut ovat olennaisia erottelemaan merkityksiä, sekä suunnittelemaan kielikuvauksia, testijärjestelmiä ja vertailevia analyyseja. Esimerkiksi fonologisella tasolla voidaan arvioida, muodostaako tietty äänteiden pari kontrastin, joka muuttaa sanan merkityksen; morfologisella tasolla kontrastit voivat liittyä taivutusten erottamiseen; semanttisella tasolla erisuuri- tai roolikontrasteilla on merkityksensä.

Kontekstuaalisesti kontrastivaatimukset ovat kielisidonnaisia ja niiden painoarvo voi vaihdella kielestä toiseen sekä sosio-kielisessä tilanteessa. Niitä ei pidetä universaaleina koostumuksina, vaan ne voivat muuttua kielen ja kulttuurin mukaan. Kontrastivaatimukset liittyvät läheisesti kontrastianalyysiin sekä typologiaan, joissa pyritään ymmärtämään, miten eri kielet käyttävät ja painottavat erilaisia kontrasteja.