konfessionalisointi
Konfessionalisointi tarkoittaa varhaismodernin Euroopan ilmiötä, jossa uskonnolliset tunnustukset ja kirkolliset yhteisöt tulivat kiinteäksi osaksi valtiota ja yhteiskunnan järjestystä. Termi viittaa sekä uskonnollisen identiteetin vahvistumiseen valtionohjauksen kautta että kirkkojen ja valtion välisen vuorovaikutuksen syventymiseen.
Keskeistä oli pyrkimys uskonnollisen yhtenäisyyden kautta poliittisen vakauden, verotuksen sekä hallinnon legitimiteetin varmistaminen. Konfessionalisoinnissa alettiin rakentaa
Mekanismina käytettiin papistossa sekä kirkkohallinnossa olevien virkamiesten asemaa valtion virkoina, konfessionaalisia testejä ja rekrytointia, sekä kirkon
Vaikutukset näkyivät keskitettynä hallintona, byrokraatioiden kehittyneenä sekä pyhän ja maallisen vallan tiiviinä linkkinä. Alueellisesti prosessi jakautui
Tutkimuksessa keskustelevat muun muassa Heinz Schilling ja Wolfgang Reinhard; käsite korostaa uskonnon roolia valtion ja yhteiskunnan