koneistusmenetelmiä

Koneistusmenetelmät ovat valmistusmenetelmiä, joissa kappaleen geometria ja pinnanlaatu saavutetaan poistamalla materiaalia tai muokkaamalla pintaa työstökoneilla. Ne kattavat sekä perinteiset käsin tai CNC-ohjattavat prosessit että moderneimmat ei-perinteiset tekniikat ja niitä käytetään metallien, muovien ja komposiittien tuotannossa sekä prototyyppien että sarjavalmistuksen yhteydessä.

Perinteiset koneistusmenetelmät ovat muun muassa sorvaus, jyrsintä, poraus sekä kierteitys. Sorvaus poistaa materiaalia kappaleen pyöriessä ja työkalun liikkuessa pituus- tai sivusuunnassa; jyrsintä poistaa materiaalia useista suunnista monipuolisilla teräkulmilla; poraus irrottaa reikiä; kierteitys luo sisä- tai ulkomaisia kierteitä. Hionta ja muu viimeistely parantavat pinnan laatua ja tarkkuutta.

Ei-perinteiset tai nykyteknologiaa hyödyntävät menetelmät sisältävät laserleikkauksen, vesisuihku- tai plasman leikkauksen sekä sähköpurkukoneistuksen (EDM). Näiden tekniikoiden avulla voidaan työstää kovia materiaaleja, monimutkaisia geometrioita tai toteuttaa suuria toleransseja, joita perinteisillä työkaluilla on vaikea saavuttaa.

Koneistus on nykyisin yleisesti CNC-ohjattu, mikä mahdollistaa toistettavuuden, korkean tarkkuuden ja automaation. Työstökoneiksi kelpaavat sekä perinteiset sorvi- ja jyrsinkoneet että erikoiskoneet sekä yhteensovitettujen leikkaus- ja viimeistelytoimintojen kokonaisuudet.

Materiaaleina käytetään teräksiä, alumiinia, muoveja ja komposiitteja. Toleranssit vaihtelevat prosessin mukaan; tarkimmat osat voivat poiketa alle 0,01 mm. Laadunvarmistus sisältää mittaukset ja prosessin seurannan tuotannon aikana.

Koneistus kehittyy digitalisaation, CAM/CNC-ohjauksen ja robotiikan myötä, ja lisätty valmistus sekä älykkäät tuotantolinjat voivat tehostaa tuotantoa sekä parantaa joustavuutta ja laatua.